Kirjoittanut
Pitäisikö seksin myyminen ja ostaminen kieltää? Onko prostituutio hyväksikäyttöä vai oma valinta? Miksi seksibisnes kukoistaa? Dein debatti etsi vastauksia.
Radio Dein Viikon debatissa teologian maisteri ja psykoterapiaopiskelija Pia Rendic ja vasemmistoliiton kansanedustaja, seksityöstä Suomessa väitellyt Anna Kontula keskustelivat Ariel Neulaniemen vieraina muun muassa siitä, pitäisikö seksin ostaminen ja myyminen kieltää ja miten mahdollinen kielto vaikuttaisi paritukseen ja ihmiskauppaan. Amnesty International hyväksyi elokuussa kansainvälisessä kokouksessaan seksityön rangaistavuuden poistamista koskevan kannanoton. Kannanotto herätti laajalti keskustelua mediassa. Siitä uutisoitiin myös Seurakuntalaisessa.
Anna Kontula tuo esiin, ettei ole olemassa tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon seksityöläisiä on Suomessa tällä hetkellä. Kontulan luvut ovat kymmenen vuoden takaa, jolloin vuosittain 8000 henkilöä möi seksiä Suomessa. Näistä puolet olivat suomalaisia ja puolet Suomeen muualta tulleita. Suurin osa seksityöläisistä tulee Kontulan mukaan Suomeen Virosta ja Venäjältä, mutta myös ympäri maailmaa. Kontula selventää, että thaimaalaisten kohdalla usein on kyse siitä, että naiset ovat muuttaneet avioliiton perässä Suomeen ja päätyneet myöhemmin seksityöhön. Yleensä seksityöläiset ovat henkilöitä, jotka joutuvat tekemään valinnan seksityön tai matalapalkkaisten töiden välillä eli taustaltaan työväenluokkaa, Kontula toteaa.
Pitäisikö seksin myynti ja ostaminen sallia?
Sekä Anna Kontula että Pia Rendic ovat sitä mieltä, että seksin myynti pitäisi pitää laillisena, jotta seksityötä tekevien naisten asema ei huonontuisi entisestään. Ostamisen kieltämisestä he ovat eri mieltä.
– Ajan ostamisen kieltämistä, koska nimenomaan ostajat pitää saattaa vastuuseen. Niitä naisia, jotka on pakotettu myymään seksiä tai muuten ajautuneet siihen, ei pitäisi rangaista, vaan puuttua ostamiseen, koska se on juurisyy, että on kysyntää, Rendic perustelee kantaansa.
– Tutkimustietoa on siitä, että Ruotsissa [ostokiellon myötä] prostituutio on painunut maan alle ja erityisesti ovat kärsineet ihmiskaupan uhrit, koska heillä ei ole enää pääsyä viranomaisten turvaverkkojen piiriin, Anna Kontula perustelee seksin oston sallivaa kantaansa ja jatkaa: – Myös Suomen poliisi on valittanut, että osittaisen ostokiellon myötä vinkkien saaminen asiakaskunnasta on tyrehtynyt lähes tyystin.
Anna Kontula argumentoi, ettei asia ei ole niin yksioikoinen, että vain miehet ostavat ja naiset myyvät seksiä. Seksin ostajat voivat olla myös naisia tai henkilöitä, jotka eivät halua määritellä sukupuoltaan.
Kontulan mukaan keskeinen ongelma lainsäädännössä on se, että keskitytään rankaisemaan ja kriminalisoimaan seksityötä ja tämä tehdään seksityöläisten ihmisoikeuksien hinnalla. Kontulan linjaa, että pitäisi keskittyä siihen, mitkä ovat ne toimenpiteet ja instituutiot, joiden avulla voidaan taata seksityöntekijöiden ihmisoikeudet. Rendic taas näkee ongelmallisena sen, että naiset, jotka on pakotettu tekemään seksityötä, eivät pääse avun piiriin myöskään rangaistavuuden poistamisen jälkeen.
Anna Kontula on valittu vuoden 2016 alusta Pro-tukipiste ry:n puheenjohtajaksi. Pro-tukipiste edistää seksi- ja erotiikka-alalla toimivien osallisuutta ja oikeuksia ja tarjoaa matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluja seksityössä mukana oleville Helsingissä ja Tampereella.
Onko seksityön perimmäinen syy köyhyys vai kysyntä?
Anna Kontula tuo esiin, että parituksen käsite on todella laaja vaihdellen kohtuullisesta välityspalkkiosta erittäin vakavaan rikollisuuteen ja ihmisten hyväksikäyttöön. Parituksessa on seksin myyjän ja ostajan lisäksi mukana jokin kolmas taho, joka ottaa siivun bisneksen tuotosta.
Kontulan mielestä perimmäinen syy prostituutioon ja ihmiskauppaan on köyhyys:
– Saksassa ongelma lähtee liikkeelle ulkomaalaislainsäädännöstä ja siitä, että siellä on suuri joukko paperittomia ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta työskennellä virallisella sektorilla. Ihmiskauppa kasvaa siellä, missä on haavoittuvassa asemassa olevia, turvattomia ihmisiä kaikkien suojajärjestelmien ulkopuolella.
Rendic on samaa mieltä siitä, että suurin osa ihmiskaupan uhreista tulee köyhistä maista. Hän ajattelee kuitenkin, ettei seksityöhön liittyvän ihmiskaupan pohjimmainen ole kuitenkaan köyhyys, vaan seksin kysyntä: jos miehet eivät haluaisi ostaa seksiä, ei myöskään seksibisnestä olisi.
Tekevätkö naiset seksityötä omasta vapaasta tahdostaan?
Rendic on työskennellyt Kyproksella ihmiskaupan uhrien ja heidän lastensa parissa. Hän on käynnistänyt vuonna 2013 Vapauta Uhri –projektin, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta seksiperäisestä ihmiskaupasta sekä kerätä varoja seksiperäisen ihmiskaupan uhrien auttamiseksi, kouluttamiseksi, työllistämiseksi ja vapauttamiseksi. Projekti on perustanut Puolivälin talon seksiperäisen ihmiskaupan uhreille sekä Päiväkeskuksen uhreille ja heidän lapsilleen. Rendic on kertonut laajemmin työstään Uusi Tie –lehdessä. Hänen ajatuksistaan voi lukea lisää myös reilu vuosi sitten seurakuntalainen.fi –sivuilla ilmestyneestä uutisesta. Rendic on lisäksi kirjoittanut Ihmiskaupan kasvot –nimisen kirjan, joka ilmestyi vuoden alkupuolella.
Rendic kertoo, että prostituoidut tulevat Kyprokselle Romaniasta, Bulgariasta ja Moldovasta. He saattavat myydä virallisesti jääkahvia tienvarressa, vaikka todellisuudessa toimivat järjestäytyneen rikollisuuden alla. Rendic painottaa, että naiset eivät myy seksiä omasta vapaasta tahdosta, vaan Kyproksen valtio on pahin parittaja. Poliisi ottaa naisilta passit, minkä jälkeen heille teetetään sukupuolitautitestit ja lopuksi viedään yökerhoihin. Verotulot bisneksestä menevät suoraan valtion kassaan.
Anna Kontula toteaa haastatelleensa väitöskirjaansa varten useita satoja seksityöläisiä ympäri maailmaa. Hän väittää suurimman osan heistä kertoneen, etteivät tee unelmatyötä, mutta kuitenkin todenneen, että seksityö on parempi vaihtoehto kuin muut tarjolla olevat raskaat, huonosti palkatut työt. Kontula lausuu, että seksikauppaa demonisoidaan turhaan: lopulta kyse on arkisista, kurjista, mutta välttämättömistä valinnoista.
Rendic kuvailee, että Vapauta Uhri -projekti on pyrkinyt auttamaan seksityöstä irtautuneita tarjoamalla heille ruokaa, asunnon, jotakin korvaavaa toimeentuloa ja terapeuttista apua.
– Ensin hoidetaan kuntoon perustarpeet ja sitten vasta mietitään muita asioita. Jokainen nainen ilotalossa on sanonut, että tekisi mitä tahansa muuta, jos olisi mahdollisuus, Rendic painottaa ja jatkaa: – Meidän naiset hyppivät riemusta, kun saavat siivoustyön tai maatilalta työtä [sen jälkeen] kun heidät on pelastettu bordelleista ja ovat päässeet seksiorjuudesta.
Rencic kertoo, että naisia pystytään pelastamaan ilotaloista kahdella tavalla: poliisit tekevät ratsioita bordelleihin ja naiset onnistuvat välillä pakenemaan myös hyppäämällä taksista matkalla asiakkaan luokse.
Anna Kontula jatkaa edelleen argumentointiaan sillä linjalla, että seksityö voi olla myös sitä tekevien oma valinta:
– Thaimaassa riisipelloilla tehtävä työ on niin raskasta, että siellä pidetään onnekkaina niitä, jotka pääsevät kaupunkiin kevyempiin seksitöihin. Pienten, köyhien maalaiskylien elämä on niin rankkaa, että [naiset]eivät halua palata siihen. Kysymys on valintavaihtoehdoista: jos rakenteet tarjoavat vain huonoja vaihtoehtoja, seksikauppaan ollaan valmiita lähtemään helpommin kuin Suomen sosiaaliturvan piiristä.
Onko seksin ostaminen moraalisesti väärin?
Haastateltavat ovat eri mieltä myös siitä, pitäisikö seksiä ostaa vai ei. Anna Kontula ei näe estettä sille, ettei seksiä voisi ostaa:
– Uskon, että miehet ovat seksuaalisia olentoja, mutta on alentavaa ajatella, että heidän etiikkansa loppuisi seksuaaliviettiin. On myös alentavaa ajatella, että naisen koko identiteetti ja olemus palautuisi pelkästään seksuaalisuuteen, en esimerkiksi käsitä sitä ajatusta, että nainen on ”pilalla”, kun on menettänyt neitsyytensä.
Rendic puolestaan näkee, ettei seksiä tulisi ostaa missään olosuhteissa:
– Älä osta seksiä, koska siinä naista aina satutetaan ja halvennetaan ja siten todellinen tasa-arvo ei voi toteutua. Mies ei osta vain seksiä, vaan myös valtaa. Miten seksin ostaja voisi tunnistaa esimerkiksi alaikäisen tytön? Monet ihmiskaupan uhrit on koulutettu käyttäytymään samalla tavalla kuin vapaaehtoisesti seksiä myyvät.
Ohjelman voi kuunnella Viikon debatin arkistosta. Viikon debatti palaa suorine lähetyksineen Radio Dein ohjelmistoon joulutauon jälkeen tammikuun alussa.
