Pakolaisten kysymykset ovat samanlaisia sekä Kreikassa että Suomessa. Heitä kohtaavan kannalta olennaista on halu auttaa vaikeassa tilanteessa olevia lähimmäisiä.
Malmin seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Minna-Sisko Mäkinen osallistui lokakuussa Lähetysyhdistys Kylväjän matkalle Kreikkaan. Viikon mittaisella reissulla tutustuttiin Ateenassa toimivan Heria Voithias- pakolaiskeskuksen työhön. Keskus ei majoita ketään, mutta se tarjoaa erityyppisen kattauksen päiväohjelmaa kaikkina arkipäivinä. Heria Voithias – suomalaisittain Auttavat kädet – tarjoaa myös oman päivän erikseen miehille ja naisille.
– Moni omassa työssäni kohtaama turvapaikanhakija on tullut Kreikan kautta, joten sikäläisiin olosuhteisiin tutustuminen oli tärkeää, Mäkinen tuumii.
Matkalaiset nivoutuivat Heria Voithiaksen tiimiin ja pääsivät käsiksi käytännön töihin. Heria Voithiaksen päivät alkavat vastuunkantajien yhteisellä aamurukouksella, jonka jälkeen jaetaan tehtävät. Kun ihmiset lähtevät iltapäivällä pois, työntekijät ja vapaaehtoiset kokoontuvat jälleen yhteen kiittämään ja rukoilemaan.
– Tämä toimintatapa oli tosi merkittävä ja hyvä. Vaikka ihmisiä oli paljon, emmekä tunteneet heitä tai heidän kieltään, jokainen mieleen jäänyt kohtaaminen huomioitiin myös rukouksessa, Mäkinen kertoo.
Yhteiset ruokailut ovat tärkeä osa päiväkeskuksen toimintaa.
– Kun lapset saapuivat aamulla ovien avauduttua paikalle, heille annettiin ensin jogurttia. Salaatti ja muu ruoka oli myös laitettu valmiiksi jo hyvissä ajoin, ja lämmin ruoka tarjoiltiin annoksittain pöytiin. Lopuksi istuuduimme pakolaisten seuraan aterioimaan.
Aterioinnin lomassa ja sen jälkeen on tarjolla lastenhoitoa, pienille lapsille omassa huoneessaan. Isommat lapset saavat osallistua pyhäkouluun ja tarinatuokioihin. Iltapäivällä aikuisilla on mahdollisuus osallistua omankieliseen raamattuopetukseen tai keskustelutuokioihin.
Naistenpäivä näyttäytyi hänelle erilaisena kuin yhteiset tilaisuudet.
– Kun miehet olivat poissa, monet musliminaiset vapautuivat. Minäkin sain vetää heille venyttelyjumppaa, mikä oli heistä oikein mukavaa, Mäkinen kertoo.
– Monilla naisista oman itsen hoitaminen on jäänyt varmasti vähälle, hän arvioi.
Yhteiset keskustelutuokiot olivat hyviä tilanteita yhteisen kielen puuttumisesta huolimatta.
– Puhutut kielet olivat dari, farsi ja jonkin verran arabia sekä englanti. Käytimme myös elekieltä. Kuitenkaan kielitaitomme ei ollut ratkaiseva asia ihmisten kanssa olemisessa. Tärkeintä oli se, miten huomioimme toisemme ja osoitimme välittämistä.
Miltä turvapaikanhakijoiden elämä näytti Kreikassa, kun sitä verrataan heidän kokemuksiinsa Suomessa?
– Kysymykset ovat samanlaisia sekä Kreikassa että Suomessa. Auttajan kannalta olennaisin kysymys on, kuinka voin parhaiten auttaa vaikeassa tilanteessa olevia lähimmäisiäni. He ovat joutuneet jättämään maansa ja kotinsa. Kuinka voin auttaa heitä?
Minna-Sisko Mäkisen mukaan jatkuva odottaminen lienee vaikeinta kaikille pakomatkaa tekeville.
– Odotetaan sitä, mitä seuraavaksi minun elämässäni tapahtuu: Mihin päädyn? Saanko vielä nähdä perheeni? Mikä tulee olemaan kotimaani? Mikä ylipäätään on kohtaloni tässä elämässä? Nämä ovat niin suuria kysymyksiä, että kun niiden keskellä saa kokea pienenkin ystävällisyyden tai kädenojennuksen, se on hirveän suuri asia, Mäkinen sanoo.
– Ei pidä väheksyä pieniä kohtaamisia ja ystävällisyyden eleitä. Ne merkitsevät todella paljon ihmisille, jotka ovat menettäneet kaiken, hän rohkaisee.
Mäkisen työhön Suomessa kuuluvat myös ekumeeniset kysymykset, mistä syystä hän kiinnittää usein erityistä huomiota siihen, kuinka kristityt pystyvät tekemään asioita yhdessä. Hän muistuttaa, että pakolaiskysymys on ja tulee olemaan iso myös tulevaisuudessa. Pystymmekö kohtaamaan ilmiön yhdessä?
– Hymy, ystävällisyys, kodin oven avaaminen, yhdessä kulkeminen, Mäkinen mainitsee asioita, joilla on merkitystä pakolaisille ja turvapaikanhakijoille, mutta varmasti myös meille jokaiselle.
Minna-Sisko Mäkinen on Outi Rajalan haastateltavana Lähetysvartti-ohjelmassa Radio Deissä tiistaina 20.11. klo 20.00 alkaen. Kylväjän ohjelma-arkistosta löytyy myös viime viikolla kuultu haastattelun ensimmäinen osa.
