Kirjoittanut
Suomessa ei enää saa avioitua poikkeusluvalla alaikäisenä. Kirkot pitävät lakimuutosta lasten edun näkökulmasta hyvänä asiana.
Eduskunta hyväksyi 19. helmikuuta lakimuutoksen, joka kieltää alaikäisten solmimat avioliitot. Tähän asti oikeusministeriö on voinut myöntää alle 18-vuotiaille poikkeusluvan avioitua. Viime vuosina poikkeuslupamenettelystä on luovuttu myös muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.
Oikeusministeriön mukaan poikkeuslupahakemuksien määrä on viime vuosina ollut kymmenen ja kolmenkymmenen välillä. Vuonna 2017 hakemuksia tuli 11, joista seitsemälle myönnettiin lupa. Yleisimpänä perusteena hakemukselle on ollut uskonnollinen vakaumus. Alle 17-vuotiaille lupia myönnettiin harvoin ja vain raskauden perusteella.
Kirkot kannattavat lakimuutosta
Suomen Viikkolehti kysyi eri kirkkokuntien kantaa lakimuutokseen. Metodistikirkko, Baptistikirkko, Pelastusarmeija, evankelis-luterilainen kirkko, Helluntaikirkko ja Vapaakirkko pitävät lakimuutosta lasten edun kannalta hyvänä. Vastausta ei saatu Adventtikirkolta.
– Alaikäisenä ei pitäisi joutua tekemään päätöksiä tai ratkaisua avioliitosta. Se kuuluu aikuisille. On hyvä, että lainkin puolelta kerrotaan, että asia on aikuisten päätös, vastaa Vapaakirkon kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen.
– Kirkkohallitus pitää lakimuutosta hyvänä. Lainsäädännön tarkoituksena on turvata lapsen etu. Suomen oikeusjärjestelmä katsoo, että vasta 18-vuotias saa täyden itsemääräämisoikeuden, kommentoi vt. kirkkoneuvos Aulikki Mäkinen.
Ei erivapauksia uskonnollisille yhteisöille
Pääosin vastaajat eivät ajattele, että lakimuutos syrjisi joitakin uskonnollisia yhteisöjä. Moni toteaa, ettei uskonnollisilla yhteisöillä pitäisi olla erityisasemaa lain silmissä tässä asiassa.
– Lakien pitäisi suojella kaikkia nuoria tasapuolisesti, eikä uskonyhteisöillä saisi olla tässä mitään muutosoikeutta. Kristillinen moraali ei korjaudu varhaistamalla naimisiinmenoa, se on aivan muusta kiinni, kommentoi Helluntaikirkon johtaja Mika Yrjölä.
– Uskonnollisten yhteisöjen pitää noudattaa Suomen lakia ja laki on sama kaikille, linjaa myös Baptistikirkon johtaja Jari Portaankorva.
– Ehkä syrjii, mutta toisaalta kyse on enemmän yhteiskunnallisesta asiasta kuin vakaumuksellisesta, Jori Brander metodistikirkosta kommentoi.
– Lakimuutosta ei voida tarkastella uskonnollisten yhdyskuntien tarpeista käsin, vaan sitä tulee tarkastella lapsen edun näkökulmasta. Ihminen ja kasvurauha ovat lain keskiössä, vastaa Aulikki Mäkinen.
Vastaajilla ei ole tarkkoja tietoja siitä, kuinka paljon alaikäisenä avioituneita on heidän kirkkokuntansa keskuudessa. Pelastusarmeija ei suorita avioliittoon vihkimisiä lainkaan.
– Alaikäisenä avioituneita oli aikaisempina vuosikymmeninä, mutta ei ymmärtääkseni enää nykyään. Moraalin tulkinnat olivat aikaisemmin niin tiukkoja, että jo normiseurustelu saattoi johtaa liian varhaiseen avioitumiseen sosiaalisesta paineesta. Toki teiniraskaudet olivat selkeä syy: ehkäisystä ei tiedetty, ja ”aviottoman lapsen” stigma oli valtava, kommentoi Mika Yrjölä.
Lakimuutoksella ei nähdä juuri kielteisiä seurauksia
Kukaan ei usko, että lakimuutoksella olisi merkittävästi kielteisiä seurauksia, päinvastoin.
– En usko, että muutoksella on suurta merkitystä enemmistön toimintaan, koska nykytrendi Suomessa on avioitua vasta myöhemmällä iällä. Vaikea sanoa, miten ne yhteisöt reagoivat, joille tämä on todellinen kysymys, Jori Brander ajattelee.
Hän ei usko, että lakimuutos vaikuttaa tällaisten yhteisöjen toimintaan, mutta se pakottaa ottamaan kantaa avioliittokysymykseen uudistuksen edessä.
– Jos tämä lakimuutos edistää lapsen suojelua ja lasten hyvinvointia monimuotoisessa yhteiskunnassamme, se on silloin hyvä asia, kommentoi everstiluutnantti Eija Kornilow Suomen Pelastusarmeijan kantaa.
– Suomeen on tullut maahanmuuttajia, joiden kotimaassa on erilainen lainsäädäntö ja kulttuuri avioliittoon vihkimisessä. Laki pakottaa heidät muuttamaan nyt käytäntöjään. Ongelmana näen uuden lain tilanteessa, jossa esimerkiksi 17-vuotias on synnyttänyt lapsen ja haluaisi mennä avioliittoon. Viranomaisille olisi voitu antaa harkintaa tapauskohtaisesti, mutta lainkiristys oli oikea päätös, toteaa Jari Portaankorva.
Hannu Vuorinen on samoilla linjoilla: lakimuutos voi yksilön kannalta olla kielteinen, jos alaikäisenä raskaaksi tullut haluaisi avioitua puolisonsa kannalta, mutta pääsääntöisesti muutos on hyvä.
– Tämä selkiyttää tilannetta. Ohjataan ajatukset siihen suuntaan, että avioliiton solmiminen kuuluu täysi-ikäiselle, hän kommentoi.
Hän näkee, että lakimuutos on myös tärkeä signaali siitä, ettei suomalaisessa yhteiskunnassa katsota hyvällä esimerkiksi pakkoavioliittoja.
