Kirjoittanut
Oxfordin professori kertoo, mikä hänelle on uskonelämässä tärkeää ja millaisena hän kokee kutsumuksensa.
Viime viikolla Helsingin yliopistolla järjestettiin seminaari, jonka teemana oli tieteellisen maailmankuvan ja teologian välinen suhde. Pääpuhujana oli Oxfordin yliopiston teologian professori Alister McGrath. Hän on väitellyt kolmesti: ensimmäinen väitöskirja käsitteli biokemiaa, kaksi seuraavaa väitöskirjaa käsittelivät teologiaa ja aatehistoriaa.
McGrath näkee omassa uskonelämässään kaksi tasoa.
– Kristittynä minulla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen. Luen Raamattua ja käyn kirkossa vaimoni kanssa. Olen myös akateemikko. Minulle uskon älyllinen puoli on erityisen merkityksellinen. Tahdon päästä syvemmälle kristilliseen uskoon.
McGrath toteaa rohkeasti, että hänet on kutsuttu kristinuskon puolustajaksi.
– Yritän auttaa ihmisiä sisälle kristinuskoon. Tämä on tärkeä osa omaa uskonelämääni.
Miehellä on kaksi aikuista lasta.
– Luimme paljon Raamattua lapsille, kun he olivat pieniä. Pyrimme vaimoni kanssa aikoinaan viestimään, että on normaalia käydä kirkossa. Lastenkin on tärkeää tietää, että on ihan hyväksyttävää ja normaalia uskoa Jeesukseen ja Raamattuun, hän kertoo.
Tarkoitusta elämälle
Alister McGrath uskoo, että kristinusko vastaa jokaisen ihmisen syvimpään tarpeeseen.
– Se tarjoaa elämälle mielekkyyden ja tarkoituksen. Siinä, missä ateismi kieltää elämän objektiivisen tarkoituksen, kristinusko haastaa yksilön henkilökohtaiseen suhteeseen maailmankaikkeuden Luojan kanssa.
Professori kertoo, että uusateismi voi korkeintaan todeta: ”Pidä itsesi onnellisena!”
– Itse sen sijaan ajattelen, että kristillinen usko on Jumalan kanssa kulkemista ja sen tietämistä, että hän on kanssani. Uusateisitit pitävät tätä vanhanaikaisena uskomuksena. Jos kuitenkin kristinusko on totta, elämä tässä maailmassa saa aivan uuden merkityksen.
Kritiikistä huolimatta McGrath ei ole hylännyt ateisteja.
– Minulla on monia ateistiystäviä ja tänä vuonna minulla on jälleen väittely Richard Dawkinsin kanssa.
Lue lisää McGrathin ajatuksista Uuden Tien verkkolehdestä.
