Suomeen perjantaina puhujavierailulle saapunut Oxfordin yliopiston emeritusprofessori Alister McGrath haluaa rohkaista suomalaisia nuoria etsimään elämälle perustaa, jonka varassa löytyy merkitys, tyydytys ja lahjaksi annettu identiteetti.
Aikamme trendikkäinä pidetyt aatteet ovat McGrathin mukaan sellaisia, että merkityksestä ja syvästä tyydytyksestä on nuorten maailmassa pulaa. Perjantaina Tampereella järjestetyssä Veritas Forumissa hän tarjosi opiskelijoiden huonovointisuuteen lääkkeeksi kristinuskon maailmankuvaa ja ihmiskuvaa.
– Emme voi vain syödä, nukkua, metsästää ja lisääntyä. Olemme merkitystä etsiviä olentoja, McGrath lainasi brittiläistä nykykirjailijaa Jeanette Wintersonia.
McGrath on kansainvälisesti tunnettu brittiläinen tieteen- ja uskonnontutkimuksen emeritusprofessori, molekyylisen biofysiikan tohtori ja pappi, jonka kymmenistä kirjoista on suomennettu viisi. Tunnetuin niistä on Kristillisen uskon perusteet (2012). Vuoden kuluttua painosta on tulossa seuraava teos Why Believe?(Miksi uskoa?).
Yleisön joukossa istuivat teologianopiskelijat Mikko Puumala Ullavasta ja Sulo Hellgren Kihniöstä. He olivat ottaneet mukaansa McGrathin kirjoja, joihin he pyysivät häneltä ennen tilaisuuden alkua nimikirjoitukset.
– Kovan tason kaveri. Kiinnostavaa olisi kuulla, miksi hän vaihtoi luonnontieteet teologiaan, Sulo Hellgren sanoi.
Juurevaan identiteettiin
Alister McGrath valotti foorumissa taustaansa hiukan. Hän kertoi olleensa nuorena innokas ateisti ja marksilainen.
– Maailmankuvamme on perustuttava johonkin todelliseen ja kestävään. Itse keksimämme ideat, jotka eivät ole totta, eivät kestä, McGrath sanoi haastattelussa ennen tilaisuutta.
– Olen niin vanha, että olen nähnyt aatteiden nousevan ja kaatuvan. Nuorilla on vaarana tulla vedetyksi mukaan kulloisiinkin virtauksiin ilman perusteita. Ongelmana on, että monilta nuorilta puuttuu kokemus vakaasta identiteetistä, koska ei ole juurta, jonka varassa se voisi kypsyä. Tämä on vaikeaa aikaa olla nuori.
McGrath toivottaa tervetulleiksi sellaiset modernit nuoret vaikuttajat, jotka palauttaisivat keskusteluun ajatuksen totuudesta, joka on henkilökohtaista kokemusta suurempi.
– Sellaisesta puhuminen on nykyään vaikeaa. Jos sanot jollekulle, että hänen käsityksessään maailmasta on virheitä, sinua saatetaan syyttää rasistiksi.
Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa, mutta voimme esittää paljon hyviä argumentteja sen puolesta.
McGrath kiittää psykologian emeritusprofessori Jordan Petersonia siitä, että hän esittää miljoonille someseuraajilleen oikeita kysymyksiä.
– Hän luo tilan, jossa voi keskustella uskosta ja epäuskosta.
McGrath kiittää myös C. S. Lewisia muun muassa Narnia-kirjasarjasta, joka tarjoaa merkitystä ja tyydytystä taiteen ja kerronnan keinoilla.
Todisteita vai perusteluja
McGrath kertoo liikkuneensa keskustelutavoissaan pehmeämpään suuntaan. Hän ei välitä ärhäkästä apologiasta, jossa kaikki pitää pystyä todistamaan. Uskon hyvien perusteiden esittäminen on silti hänelle edelleen tärkeää.
– Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa, mutta voimme esittää paljon hyviä argumentteja sen puolesta.
McGrath puhuu nykyisin mielellään hyvän elämän edellytyksistä.
– Uusi testamenttikin puhuu niistä todella paljon. Totuus, kauneus ja hyvyys kuuluvat kaikki hyvään elämään. Pelkkä totuus ei riitä. Kauneus tuottaa tyydytystä ja iloa. Jeesus puhuu kallisarvoisesta helmestä, joka on arvokas siksi, että se on kaunis. Kristillisessä kulttuuriperinteessä on valtavasti kauneutta. Kaivetaan se esiin!
– Luonnon kauneus on nuorille tärkeää. Osoitetaan nuorille häntä, jonka rakkaudesta tämä kaikki on luotu.
Tieteen ja uskonnon tutkimuksen emeritusprofessori Alister McGrath puhuu lauantaina Apologiaforumissa Kansanlähetysopistolla mielikuvituksen ja järjen yhdistämisestä sekä kertomuksellisesta apologiasta.