Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

ANALYYSI: Isis noudattaa Koraanin ja profeetan oppeja, mutta mihin se oikeastaan pyrkii?

 

Isisin julistus perustuu profeetalliseen esimerkkiin. Vasemmanpuoleinen kuva: Zoriah/flickr.com

The Atlantic –lehden artikkelin mukaan Islamilaisen valtion eteneminen voidaan pysäyttää vain perehtymällä tarkemmin siihen, mihin Isis uskoo ja mitä se tavoittelee.

Uutinen pohjautuu The Atlantic -lehden tuoreeseen verkkoartikkeliin What ISIS Really Wants.

Abu Bakr al-Baghdadin johtama jihadistijärjestö Isis, joka tunnetaan myös nimellä Islamilainen valtio (the Islamic State of Iraq and al-Sham), pitää hallussaan Iso-Britannian kokoista aluetta Lähi-idässä. Viime vuoden heinäkuussa alkanut joukkojen kiihtyvä kasvu on jatkunut tähän päivään asti.

IK-opisto neliöb. 18.11.-1.12.

Isis eroaa muista jihadistiliikkeistä

Artikkelin mukaan länsi ei ole ymmärtänyt Islamilaisen valtion tarkoitusperiä, ja suhtautuu siihen siksi liian välinpitämättömästi. Länsi on mennyt harhaan ennen kaikkea kahdessa asiassa. Ensimmäinen harha-askel on Isisin yhdenvertaistaminen muiden jihadistitoimijoiden, kuten terroristijärjestö Al-Qaidan kanssa. Isis kuitenkin eroaa tavoitteidensa puolesta selvästi. Al-Qaidan perustaja Osama Bin Laden ei odottanut näkevänsä islamilaisen dynastian, kalifaatin syntyä vielä omana elinaikanaan. Isis sitä vastoin pyrkii aktiivisesti luomaan sen ja toteuttamaan profetaalisen ennustuksen Islamilaisen valtakunnan noususta.

Toinen merkittävä virhekuvitelma on kieltää Isisin uskonnollinen luonne. Vaikka useimmat muslimitahot ja -valtiot irtisanoutuvat Islamilaisen valtion harjoittamasta sharia-lakiin perustuvasta toimintamallista, järjestön ohjeisto pitää yhtä islamin ja profeetta Muhammadin oppien kanssa. Oikeastaan Isis noudattaa islamia poikkeuksellisenkin tarkasti, ja käytännössä sen koko laki ja toteutus perustuu pienintäkin yksityiskohtaa myöten profeetalliseen esimerkkiin.

Uskonnollisen perustan kieltämisen sijaan lännen tulee pyrkiä ymmärtämään sitä. Toisin kuin Al-Qaida Isis ei peittele tavoitteitaan, mikä mahdollistaa lännelle sen toimien ennakoimisen.

Isis edustaa äärimmäisen tiukkaa islamin tulkintaa

Puolueettoman uutisoinnin puute Islamilaisen valtion sisältä tekee todellisen tilanteen hahmottamisesta hankalaa eikä varmaa tietoa tai lukuja Isisin harjoittamasta puhdistuspolitiikasta ole. Joukkoteloituksia tapahtuu kuitenkin tasaisin väliajoin. Uhrit ovat useimmiten ”luopiota” eli islamista luopuneita.

Sunni-muslimijohtoisen Isisin ”profeetallinen metodologia” ei kohdista vainoja vain länteen vaan myös shiia-muslimeihin. Tämän vuoksi noin 200-miljoonainen shiia-muslimien joukko ovat yhtä lailla Isisin tähtäimen alla. Alueen kristityt saavat kuitenkin teloittamisen sijaan pitää henkensä, kunhan maksavat suojelurahana jizya-veroa eivätkä vastusta järjestön toimia.

Isisin valtaamalla alueella vallitsee sharia-laki, jota toteutetaan poikkeuksellisen tiukasti. Vaikka islamilainen valtio noudattaa monia hillitymmälle tulkinnalle vieraita käytäntöjä, sen toimille löytyy perusteet Koraanin ja profeetta Muhammadin opeista. Isis hyväksyy orjuuden, sillä myös profeetta Muhammad piti orjia. Koraani myös mainitsee ristiinnaulitsemisen ainoana islamin vastustajille sopivana rangaistuksena. Myös jizya-verolle löytyy vahvistus Koraanista.

”Ainoa ajatus, jolla Islamilaisen valtion vastustajat voivat perustella kantaansa on todeta, että tietyt Koraanin tekstit ja perinteiset islamin opit eivät ole enää voimassa”, sanoo teologian asiantuntija Bernand Haykel.

Isis on ”lopun ajan armeija”

Isisin toimintamalliin kuuluu avoimuus järjestön pyrkimyksistä. Sen tiedottaja on muun muassa julistanut lännelle: ”Me valloitamme Rooman, hajotamme ristinne ja teemme naisistanne orjia.” Roomalla hän viittaa uskomukseen, jonka mukaan Rooman armeija tulee hyökkäämään Islamilaista valtiota vastaan. On kuitenkin tulkintaeroja, mitä joukkoja tällä tarkoitetaan.

Isis eroaa lisäksi lähes kaikista tämän hetken jihadistijärjestöistä siinä, että sen agendaan kuuluu olennaisena osana maailmanlopun, ”apokalypsin” odotus.

Artikkeli nostaa esiin sen, että lännen media on toistuvasti jättänyt huomiotta Dabiqin merkityksen Isisin julistuksissa. Islamilaisen valtion valloitettua Dabiqin kaupungin Pohjois-Syyriassa se on jäänyt odottamaan vihollisarmeijan saapumista. Profetaalisen ennustuksen mukaan hyökkäyksestä alkaa maailmanlopun lähtölaskenta ja Islamilaisen kalifaatin leviäminen, joka lopulta johtaa muslimien lopulliseen voittoon.

Profetian toteutumista odottavistakin vain osa uskoo juuri Isisin armeijan olevan se, josta ennustus kertoo. Arvioiden mukaan kuitenkin jo kymmeniä tuhansia ulkomaiden muslimeja on liittynyt Islamilaiseen valtioon. Useimmat tulevat taistelemaan ja ovat valmiita kuolemaan Islamilaisen valtion puolesta. Päätös on yleensä lopullinen, ja harva valtioon liittynyt palaa enää takaisin.

Isis on voitettavissa

Islamilaisella valtiolla riittää vihollisia lähiympäristössä eikä se ole toistaiseksi ryhtynyt toimiin juuri toimialuettaan kauempana. Esimerkiksi Charlie Hebdon toimien tapaiset länteen kohdistuneet iskut, eivät ole olleet Isisin, vaan pääasiassa yksittäisten henkilöiden suunnittelemia. Siitä huolimatta Islamilainen valtio kannattaa näkyvästi iskuja ja liittää ne mieluusti osaksi propagandaansa.

Etenkin Yhdysvaltoihin kohdistuvalla propandalla on suuri merkitys, sillä Yhdysvaltojen hyökkääminen Isisiä vastaan on se, mitä Islamilainen valtio itsekin toivoo. Se olisi suuri voitto jihadistien harjoittamalle propagandalle. Koska Islamilainen valtio pitää itseään profetian toimeenpanijana, ympäröivä paine ei voi murentaa sen agendaa – päinvastoin.

Sotatoimet eivät kuitenkaan ole poissuljettuja. Islamilaisen valtion hajottaminen voisi onnistua valtaamalla osia sen hallinnoimasta alueesta. Al-Qaidaa olisi mahdotonta hävittää vastaavalla tavalla, koska erillisistä soluista koostuvana se pystyisi katoamaan maan alle. Isisillä ei kuitenkaan tätä mahdollisuutta ole, ja kalifaatin hajoaminen tarkoittaisi myös Islamilaisen valtion vallan murenemista.

Uhkakuvia on kuitenkin paljon, eikä Islamilaisen valtion hajoaminen tule tapahtumaan lyhyellä aikavälillä. Todennäköisin uhka Isisin toimille on järjestö itse. Raa’an politiikkansa vuoksi sillä ei ole juuri liittolaisia, ja sen valloittama maa-aluekin on pääosin asumatonta ja köyhää. Jos Islamilainen valtio ei kehity tai alkaa kutistua, sen asema muslimien lopun ajan armeijana murenee. Kun tieto kurjista oloista leviää, yhä harvempi haluaa liittyä sen riveihin. Samalla karisee ajatus väkivaltaisen sharia-lain toteuttamisen toimivuudesta.