Kirjoittanut
Leivän tuki ry toimii noin sadan lähiyhdistyksen kanssa ja jakaa vuosittain yli kymmenen miljoonaa kiloa ruokaa. Nyt sen toiminta on vakavasti uhattuna.
Olisi surullista, jos tämä työ loppuisi nyt, kun sitä enemmän kuin koskaan aiemmin tarvittaisiin, toiminnanjohtaja Jouni Törmänen sanoo.
Uusmaalainen Leivän tuki ry on neljäntoista toimintavuotensa aikana muodostunut tärkeäksi runkotoimijaksi eteläisen Suomen ruokadiakoniassa.
Yhdistys jakoi viime vuonna yli 11 miljoonaa kiloa elintarvikkeita oman toimintansa kautta ja noin sadan yhteistyökumppanin kanssa.
Leivän tuen hermokeskus on noin tuhannen neliön varastorakennus Hausjärvellä. Sen vuokra on noin kolmannes siitä, mitä maksettiin aiemmasta, yhdistyksen kotipaikassa Mäntsälässä sijainneesta varastosta, josta yhdistys luopui vuosi sitten.
Tilojen optimointi on ollut osa yhdistyksen selviytymistaistelua sen menetettyä huomattavan osan saamistaan tukieuroista kaksi vuotta sitten.
Aiemmin yhdistys sai ruoka-apujärjestöille tarkoitetusta valtionavusta vuosittain 50 000–80 000 euroa. Viime vuosina se on saanut avustusta enää 9 000–13 000 euroa. Myös Mäntsälän kunta leikkasi tukensa kolmasosaan.
Normaalioloissa yhdistyksen budjetti on ollut noin 260 000 euroa vuodessa. Se on kattanut varastotilojen vuokrat, kuljetusajoneuvojen kulut sekä osa-aikaisten kuljettajien palkkoja.
Yhdistyksen työ nojautuu omaan ja paikallisten yhdistysten vapaaehtoistyöhön. Toiminnanjohtaja ei nauti palkkaa.
Jo rautatieasemalla näky on puhutteleva.
Tiistaisena iltapäivänä Hausjärven varaston nosto-oven edessä on parkissa pakettiautoja takaovet avonaisina. Paikalla on jakohetkeen tulleita yhdistysten edustajia, jotka ovat tulleet hakemaan elintarvikkeita jaettavaksi omalla alueellaan.
– Kiitos, Jeesus, sinulle, tässä avoimen taivaan alla. Siunaa nämä ruoat ja auta, että ne päätyisivät niille ihmisille, jotka niitä todella tarvitsevat, Jouni Törmänen rukoilee.
Liukuovi aukeaa, ja ihmiset siirtyvät nopeasti varastohalliin. Autoihin lastataan leipää, vihanneksia, maitotuotteita ja lihajalosteita.
Ruokadiakoniasta tuttuja punaisia lappuja ei näy. Leivän tuki ry saa jakamansa elintarvikkeet suoraan ruokatehtailta ja tukkuliikkeiltä ylijäämänä.
Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Kesko, Inex, Lidl ja Valio. Leivän tuen tehtäviin kuuluu hakea ruoka keskusvarastoilta.
Leivän tuen verkostoituminen isojen toimijoiden kanssa on ollut pelastus monille yhteistyökumppaneille.
– Koko ajan kuulemme siitä, että jakajat eivät enää juuri saa päiväysruokaa paikallisista kaupoista, Jouni Törmänen kertoo.
Punalaputetun hävikkiruoan menekki on lisääntynyt kaupoissa kansalaisten talousvaikeuksien kiristyessä. Ruokadiakoniaan ei enää tahdo riittää jaettavaa isoistakaan kaupoista.
Hausjärven varasto ei ole mikä tahansa peltihalli, vaan täysverinen elintarvikevarasto kylmiöineen. Aiemmin siinä on toiminut ainakin leipomoliike.
Vapaaehtoistyöntekijät nostelevat laatikoita ja käsittelevät ruokaeriä. Trukki pyörii pihassa ja pakkaa isompaa kuorma-autoa.
Käytävillä kuulee suomea, venäjää ja englantia. Suurella osalla vapaaehtoisista on maahanmuuttajataustaa.
Yhdistyksen työn sydän on edelleen Mäntsälän helluntaiseurakunnassa keskiviikkoisin pidettävä Elämän leipä jokaiselle –työn jakopäivä, johon saapuu normaalisti kuutisensataa avuntarvitsijaa.
Jo rautatieasemalla näky on puhutteleva, kun junalla eri puolilta Etelä-Suomea saapuneita ihmisiä vaeltaa kassien ja vetokärryjen kanssa helluntaiseurakunnalle Karhulankujalle.
Suuri osa avuntarvitsijoista on ukrainalaisia. Keskiviikon aloittavassa kielikoulussa on ollut parhaimmillaan viitisenkymmentä osallistujaa.
Noin tunnin pituinen vapaaehtoinen hartaustilaisuus kokoaan seurakunnan salin täyteen.
– Tämä on itsellänikin säilynyt työn tärkeimpänä osana, Jouni Törmänen sanoo.
Laulut soivat ja Jumalan sanaa julistetaan. Tilaisuus tulkataan venäjäksi ja ukrainaksi. Moni käyttää mahdollisuutta henkilökohtaiseen rukoukseen ja sielunhoitoon tilaisuuden jälkeen.
Tarvitsijat saavat lämpimän aterian ja ruokaa kotiin viemisiksi. Vapaaehtoisina Mäntsälän jakopäivässä työskentelee noin kuudenkymmenen ihmisen joukko.
Tulisimme hyvin toimeen, jos tuki olisi aiemmalla tasolla.
Palataan varastolle Hausjärvelle.
Yhdistyksen tilanne on ristiriitainen. Avuntarvitsijoita on koko ajan enemmän, ja yhteistyökumppanitkin ovat koko ajan riippuvaisempia Leivän tuen kautta kanavoidusta ruoasta.
Samaan aikaan yhdistyksellä on vaikeuksia selvitä tilanteesta. Sinnittely on alkanut käydä voimien päälle.
– Tulisimme hyvin toimeen, jos valtiontuki olisi samalla tasolla kuin aiemmin. Yritämme tietysti löytää tuelle muitakin kanavia, Jouni Törmänen sanoo.
Joulu lähestyy, ja samalla ruokadiakonian sesonkiaika. Köyhtyvien kansalaisten pöytiin tarvittaisiin täydennystä. Leivän tuenkin jaettava ruokamäärä vaihtelee vuoden mittaan.
– Vielä koskaan ei ole kuitenkaan ollut sellaista tilannetta, että ei olisi jotain pystytty antamaan.
Verkossa: elamanleipajokaiselle.fi
”Mitä ihmettä me näillä teemme?”
Leivän tuki ry:n työssä on tämän tästä todistettu erikoisia tilanteita. Syksyllä 2021 varastolle tuli suuri määrä sairaalatarvikkeita.
– Mietin, mitä me näillä oikein teemme, Jouni Törmänen kuvailee.
Tarvikkeet nostettiin hyllyyn. Niille ei tuntunut olevan mitään käyttöä. Ruokajonoissa ei normaalioloissa tarvita sidetarpeita.
Maaliskuussa 2022 tavaralle löytyi käyttöä. Ne pakattiin rekkaan, joka suuntasi kohti Ukrainaa.
Kaukaisimmat paikat, joihin suomalaisten ylijäämäruokaa yhteistyökumppaneiden jaettavaksi kulkeutuu, ovat Baltiassa ja Bulgariassa.
(AT)
