Kirjoittanut
Annemari Sandell nousi kestävyysjuoksussa maailman huipulle nuorella ikää. Sittemmin hän teki loukkaantumisista huolimatta huomattavan pitkän uran. Usko Jumalaan on ollut Sandellille merkittävä asia läpi elämän.
Annemari Sandell, 47, nousi kestävyysjuoksussa maailman huipputasolle alle 20-vuotiaana. Kilpailut ja harjoitusleirit veivät hänet jo tuolloin eri puolille maailmaa. Usko ja luottamus Jumalaan ovat olleet hänelle tärkeitä asioita läpi elämän.
– Minusta pidetään huolta, vaikka aina ei siltä tuntuisikaan. Tähän luotin myös silloin, kun aloin matkustaa yksin maailmalla 18-vuotiaasta lähtien. Usein minulla oli mukanani Raamattu, jota reissuilla välillä lueskelin. En rukoillut koskaan urheilussa itselleni voittoa, mutta pyysin että kaikki menisi niin kuin on tarkoitettu, pohtii Sandell, joka leireili nuorella ikää muun muassa Keniassa useana vuonna.
Sandell varttui Kalannissa (joka kuuluu nykyään Uuteenkaupunkiin), uskonnollisessa perheessä. Iltarukous tuli tutuksi varhain, ja perhe tapasi osallistua aina välillä paikallisen luterilaisen seurakunnan tilaisuuksiin.
– Nykyään käyn ehtoollismessuissa ja ylipäätään kirkossa välillä useammin ja välillä harvemmin. Jos harvemmin, voi vedota kiireeseen. Olen kuitenkin sitä mieltä, että aina löytyy aikaa siihen, mitä oikeasti haluaa ja tarvitsee, kertoo Sandell, joka käy pääasiallisesti Kalannin kirkossa ja joskus myös Uudenkaupungin helluntaiseurakunnan tilaisuuksissa.
Sandell on kohdannut elämässään myös menetyksiä, muun muassa hänen molemmat vanhempansa ovat kuolleet.
– Ikävän hetkellä lohtua tuo se, että kristinuskoon sisältyy jälleennäkemisen toivo.
Sandell on noteerannut ajankohtaiset kirkolliset keskustelut, esimerkiksi avioliittokäsitykseen liittyen.
– Olen seurannut niitä vähän surullisellakin mielellä. Tuntuu aika hassulta ja oudolta, jos kirkossa on jatkossa kaksi avioliittokäsitystä. Mielestäni kirkolla tulee olla oma, Raamatun mukainen linja, eikä maailmanmenoon pidä mukautua. Avioliiton tulee olla miehen ja naisen välinen asia. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö kaikki olisi yhtä arvokkaita, Sandell pohtii ja toteaa, ettei ole kuitenkaan harkinnut kirkosta eroamista.
Poikkeuksellinen lahjakkuus
Juoksemisen Sandell löysi jo varhain. Noin 9-vuotiaana hän juoksi kodin lähellä olleilla metsäteillä ja liikkui ylipäätään aktiivisesti. Hän kilpaili ensin koulun kisoissa ja kimmoketta antoi myös runsaat kaksi vuotta vanhemman isosiskon, Sonjan menestyksekäs juoksuharrastus.
Nopeasti kävi ilmi, että Annemari oli poikkeuksellinen juoksijalahjakkuus. Hän voitti 12-vuotiaana 16-vuotiaiden tyttöjen maastojuoksun Suomen mestaruuden, ja 13-vuotiaana hän edusti Suomea 19-vuotiaiden MM-kisoissa.
Sandellin harjoittelu alkoi tiivistyä noin 12-vuotiaana. Ensi alkuun Annemaria luotsasi eteenpäin hänen isänsä Kaj Sandell. Annemarin mukaan Kaj-isällä oli vahva vaikutus siihen, että hänestä tuli huippujuoksija.
– Joskus minulla oli vaikeita hetkiä, eikä lenkille olisi huvittanut niin lähteä. Isä totesi, että jos jätän lenkin väliin, siitä hyötyy kilpakumppani, joka käy silläkin kertaa lenkillä. Sitten sain itse miettiä, kannattaako lenkille kuitenkin lähteä ja mitä itse lopulta haluan. Mistään pakottamisesta ei ollut kysymys. Ei ura olisi voinut sillä tavoin pitkään jatkuakaan, pohtii Sandell ja korostaa samalla äitinsä roolia tärkeänä taustavoimana.
Pian Kaj Sandell sai avukseen Lasse Mikkelssonin, ja he valmensivat Annemaria yhdessä kohti huippua. Naisten arvokisoissa hän edusti Suomea ensimmäisen kerran 16-vuotiaana.
Nuorten maastojuoksun maailmanmestaruuden Annemari Sandell – jota monet tutut kutsuvat Annukaksi – voitti 18-vuotiaana ja samana vuonna hän juoksi aikuisissa maastojuoksun Euroopan mestariksi. Maastossa hän otti muitakin arvokisamitaleja, kirkkaimpana kruununa aikuisten maastojuoksun MM-pronssi 22-vuotiaana, vuonna 1999. Ulkoradoillakin hän saavutti aikuisten arvokisoissa tuolla vuosikymmenellä useita pistesijoja ja muita finaalipaikkoja 3000, 5000 ja 10 000 metrin juoksuissa.
Ei ole lainkaan poikkeuksellista, että nuorena esiin nouseva urheilijalahjakkuus yltää kärkitaistoihin ja aina mitaleille asti myös aikuisten kisoissa, ja tekee muutenkin eheän uran. Samalla on niin, että lukuisat nuorisotähdet, suuret lupaukset sammuvat eri syistä varhain tai voivat joutua elämässään vaikeuksiinkin. Sandellin tähti ei sammunut, eikä hän taipunut. Mitä tämän taustalla on?
– Menestys ei noussut minulla missään kohtaa päähän. Minua on sanottu vaatimattomaksi ja uskon itsekin asian olevan niin. Eläimet olivat minulle tärkeä voimavara, erityisesti oma poni. Ratsastaessa tuli pohdittua ja käsiteltyä monia asioita. Oleellista oli se, että keskityin harjoitteluun hyvällä asenteella läpi vuosien, Sandell pohtii.
Sitkeyden voitto
Sandell saavutti maailman terävimmän huipun nuorella ikää, mutta jo runsaan 20 vuoden iässä hänen uransa alkoi vähitellen hiipua. Tämä johtui erityisesti takareisivammoista, joiden takia harjoittelu oli rikkonaista.
Kestävyysjuoksijan arki on haasteellista. On harjoiteltava kovaa, ja kun niin tekee, uhkana ovat vammat.
– Mielestäni en harjoitellut missään vaiheessa yltiöpäisesti. Jossakin kohtaa olisi kuitenkin pitänyt kiinnittää enemmän huomiota huoltotoimiin ja palautumiseen. Ja on se vaan ihmeellistä, että jo 20 vuoden kieppeillä elimistö alkaa muuttua ja palautuminen on hitaampaa kuin nuorempana.
Käytännössä monen juoksijan ura olisi katkennut vastaavanlaisiin vammoihin. Sandell oli kuitenkin sisukas ja sitkeä, ja häntä auttoi myös valtaisa, niin juoksemiseen kuin harjoitteluun liittyvä lahjakkuus. Vammojen myötä kilpaileminen oli kuitenkin aiempaa satunnaisempaa, ja asiaan vaikutti myös perheen perustaminen. Sandellilla on kolme lasta, jotka ovat syntyneet 2004, 2007 ja 2010.
Noina vuosina Sandell osallistui satunnaisesti SM-kisoihin, yleensä aina hyvällä menestyksellä. Ratamatkojen lisäksi hän juoksi niin maasto- kuin maantiekisoja. Sandell kilpaili välillä myös hiihdossa – lapsena hiihto oli hänen kakkoslajinsa heti kestävyysjuoksun jälkeen – jossa hän oli parhaimmillaan SM-kisoissa kymmenes.
Viimeistään neljänkymmenen ikävuoden tienoilla useimpien huippu-urheilijoiden ura tapaa olla väistämättä ohi, lajista riippumatta. Sandell alkoi sen sijaan tehdä tuossa iässä jälleen paluuta juoksun huipulle. Hän saavutti kansainvälisen tason vielä kerran, ja edusti Suomea maratonilla vuoden 2022 EM-kisoissa, 45-vuotiaana. Näin ollen Sandell juoksi kovissa arvokisoissa yli kolmenkymmenen vuoden säteellä (debyytti nuorten MM-kisoissa vuonna 1990).
– Koin niin, että minulle oli annettu lahjakkuutta, jota oli hienoa käyttää vanhemmallakin iällä. Tykkäsin vammojen keskelläkin liikkua, kunto tuntui olevan kohdillaan ja kilpailuhenkisyyskin oli säilynyt, joten oli luontevaa tähdätä edelleen kovimpiinkin kisoihin.
Sandellin mukaan oli ylipäätään hienoa elää varttuneempana juoksijana jälleen huippu-urheilijan arkea.
– Näin siitä huolimatta, etten pystynyt enää ihan samaan kuin nuorempana, ja vammatkin olivat jälleen kiusana. Tykkään leirielämästä, johon sisältyy lähinnä treeniä ja lepoa. Kun treenaa kovaa, arjen pienistä iloista voi saada samalla enemmän irti. Eikä ihmisen elämässä tarvitse välttämättä mitään ihmeellisyyksiä ollakaan, pohti Sandell, joka lopetti vuoden 2022 jälkeen vakavamman, tavoitteellisen juoksu-uransa.
Liikunta on voimavara
Juoksu-ura antoi Sandellille ylipäätään paljon läpi vuosikymmenten.
– Sain paljon ystäviä, ja urheilemisen myötä kohtasin jo nuorena asioita, joita muilla ikäisilläni ei tullut vastaan. Kaikki tämä muokkasi myös maailmankatsomustani ja kasvatti minua paljon. Luonteeltani olen rauhallinen ja nuorena olin hyvin ujo. Juoksu-ura antoi minulle itseluottamusta ja auttoi rakentamaan minä-kuvaa.
Tällä hetkellä Sandell on toipilaana. Hän kävi taannoin akillesjänneleikkauksessa.
– Juoksemaan pääsen vasta elokuun lopulla. Nyt olen käynyt kuntosalilla ja liikkunut muuten sitä mukaa kuin olen pystynyt. Uskon liikunnan olevan osa elämääni loppuun asti. Se on itselleni tärkeä juttu ja voimavara.
Sandell opiskelee parhaillaan oppisopimuksella lähihoitajaksi ja keskittyy muuten perhe-elämään. Lisäksi hän toimii juoksuvalmentajana; hänen yrityksensä on tarjonnut jo vuosien ajan juoksukouluja ja harjoittelun ohjausta kuntoilijoille, aikuisurheilijoille ja nuorille tasosta riippumatta.
– Touhuan myös eläinten kanssa ja elämässä riittää ylipäätään puuhaa. Juoksu-uraani muistelen hyvillä mielin.
Sandell uskoo myös Jumalan johdatukseen.
– Koen niin, että elämässäni on ollut paljon johdatusta, esimerkiksi vaikeina hetkinä. Ja joskus voi tuntua siltä, että asiat eivät menneet oikein. Monesti voi vähän myöhemmin kuitenkin todeta, että ne ratkesivatkin hyvällä tavalla.
Entä onko Sandellilla jokin erityisen merkittävä, rakas raamatunkohta?
– Sananlaskut 4:23 ”Yli kaiken varottavan, varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee”. Tuo lause oli myös kortissa, jonka sain Sari Essayahilta ”matkaevääksi” vuoden 1993 Stuttgartin MM-kisoissa, jolloin olin ensimmäistä kertaa aikuisten arvokisareissulla. Ihminen pystyy vaikuttamaan sydämensä puhtauteen, mutta uskon että siihen tarvitaan johdatusta ja myös anteeksiantoa.
Teksti: Juhana Unkuri
Artikkeli on julkaistu Elämä-lehdessä 6-7/2024
