Kirjoittanut
– Hallituksen työlistalla ei ole bensaveron korotusta, lupaa Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. Ministerin mukaan ilmastonmuutosta ei pidä torjua ”ihmisiä syyllistämällä ja arkea kurjistamalla”.
Hallitus ei aio nostaa polttoaineveroa, mutta uusiutuvan polttoaineen osuuden kasvattaminen nostaa polttoaineen hintaa. Samaan suuntaan vaikuttaa liikenteen päästökauppa, kertoi liikenneministeri Timo Harakka (sd) Helsingin Sanomien haastattelussa eilen lauantaina.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko korosti Radio Dein puoluejohtajien kuntavaalitentissä tänään sunnuntaina Keskustan sitoutuvan tarvittaviin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
– Ilmastonmuutos on totta ja meidän pitää toimia. Mutta sen ei pidä tapahtua ihmisiä syyllistämällä ja arkea kurjistamalla. Muutoksen pitää olla reilu, sanoi Saarikko Radio Deissä.
Saarikko kertoi kannattavansa polttoainetta myyvien huoltoasemien ja öljy-yhtiöiden jakeluvelvoitteen tiukentamista. Jakeluvelvoite määrittää, kuinka suuren osuuden myydystä polttoaineesta täytyy olla uusiutuvista raaka-aineista tehtyä.
Jakeluvelvoite nousee jo aiemmin tehtyjen päätösten takia 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Hallitus tutkii mahdollisuutta nostaa sitä ensin 34 prosenttiin ja sitten 40 prosenttiin.
– Velvoite edistäisi ympäristöystävällisemmän polttoaineen jakelua, Saarikko perustelee.
”Ilmastonmuutos on totta ja meidän pitää toimia. Mutta sen ei pidä tapahtua ihmisiä syyllistämällä ja arkea kurjistamalla.”
Biopolttoaineiden osuuden kasvattaminen nostaa liikenneministeri Harakan mukaan polttoaineen hintaa ”jossain kohtuullisessa määrässä”, vaikka bensaveroa ei korotettaisi, sillä biopolttoaineet ovat fossiilisia polttoaineita kalliimpia.
Saarikko kertoo sanovansa ”yksityisautoilulle kyllä”. Ministeri kertoo Keskustan haluavan yksityisautojen kulkevan jatkossa enenevässä määrin kotimaisilla biopolttoaineilla, millä torjutaan ilmastonmuutosta ja samalla autetaan kotimaista teollisuutta.
– Joukkoliikenne on hieno juttu, mutta vain harvojen oikeus tässä maassa. Kotimainen energia on ykkösjuttu. Metsästä tullaan vielä saamaan monikäyttöistä hyötyä.
Saarikko ei usko sähköautojen tuovan ratkaisua Suomen liikennepäästöjen merkittävään vähentämiseen vielä pitkään aikaan.
– Se ei ole realismia. Meidän pitää tuke sitä, että tavallinen suomalainen autonomistaja, löytäisi yhteiskunnan tulemana mahdollisuuden muuttaa autonsa sellaiseksi, että tankkiin voi laittaa vaikkapa biokaasua.
Keskusta lähtee vaaleihin takamatkalta
Politiikan asiantuntijat ovat luonnehtineet Keskustan asemaa huhtikuun kuntavaalien lähestyessä haastavaksi. Puolueen kannatustrendi on ollut laskeva kolmissa edellisissä kuntavaaleissa. Neljä vuotta sitten puolueen kannatus oli 17,5 prosenttia, vuonna 2008 yli kaksikymmentä.
Viimeisimmissä gallupeissa kannatus on jäänyt alle kolmentoista prosentin.
– Tilanne on vaikea, mutta ei toivoton. Paljon on kiinni ehdokasasettelusta, puheenjohtaja Saarikko sanoo.
”Minusta on hyvä, että muutkin puolueet, kuten vaikkapa perussuomalaiset, ovat nyt ilmaisseet kiinnostuksensa maaseutua ja maaseudun asioita kohtaan.”
Keskustan tavoitteena on koota kuntavaaleihin 7500 ehdokasta. Tavoitteesta uupuu vielä puolet.
– Olemme suurin piirtein samassa tahdissa [kuin viime kuntavaaleissa]. Onnistuminen edellyttää ihan yhtä hurjaa loppukiriä kuin viimeksikin. Varmasti kaikki puolueet kamppailevat tässä erikoisessa kuntavaalikeväässä, jota korona heijastelee.
Keskusta on elänyt aina vahvasti ihmisten kohtaamisista. Tupailloissa on puhuttu politiikkaa ja selitetty hallituksen päätöksiä. Torikahviloissa kuuneltu kansalaisten terveisiä. Korona-aika on muuttanut asetelman.
– Tämä kaikki on nyt pois ja totta kai se näkyy meidän vaalityön tekemisessä. On otettava puhelin käteen ja netti auki yhä useammin. Keskustaihmisiä ja muuta väkeä tavoitetaan nyt etäyhteyksien kautta.
Saarikko ei niele kritiikkiä Keskustasta apupuolueena
Puolueista Perussuomalaiset on puheenjohtajansa Jussi Halla-ahon suulla sanonot avoimesti kalastavansa kuntavaaleissa perinteisiä Keskustan kannattajia, maaseudun väkeä. Halla-aho haluaa määritellä kuntavaalit äänestykseksi hallituksen jatkosta.
”Kun keskusta lähtee, lähtee myös hallitus”, Halla-aho sanoi avatessaan puolueensa vaalikampanjan 25. tammikuuta.
– Semmoisia vaalejahan ei olekaan kuin maan hallitusvaalit. Nämä ovat ihan oikeasti kuntavaalit, vastaa tiede- ja kulttuuriministeri Saarikko.
”Olemme vanha kunnon yhteistyöpuolue.”
Keskustan puheenjohtajan mukaan aluenäkökulma ja eri alueiden puolustaminen on lisäksi erityisesti nykyhallituksen vahvuus.
– Minusta on hyvä, että muutkin puolueet, kuten vaikkapa perussuomalaiset, ovat nyt ilmaisseet kiinnostuksensa maaseutua ja maaseudun asioita kohtaan. Aika pitkään Keskusta on niitä puolustanut yksin. Samalla tietysti kannan huolta siitä, että jos maakuntien voima hajautuu, niin onko sitten enää voimaa ollenkaan, kommentoi Saarikko Halla-ahon puolueen linjauksia.
Annika Saarikko korostaa Keskustan roolia vastuunkantajapuolueena.
– Keskusta on hallituspuolue, koska olemme vanha kunnon yhteistyöpuolue. Historian saatossa olemme olleet se puolue, joka on löytänyt riittävän liiman kulloisestikin eri suuntiin.
– Näissä vaaleissa päätetään kuitenkin paikallisista asioista, ei EU:n tukipaketeista tai edes soten rakenteista. Ne kuuluvan maan eduskunnalle. Kuntavaaleissa päätetään niistä asioista, joista yleensä luetaan paikallislehdestä.
Saarikko ei Radio Dein puheenjohtajatentissä suostunut kuuntelemaan kritiikkiä siitä, että Keskusta olisi hallitukseen mennessään taipunut vasemmistojohtoisen hallituksen apupuolueeksi, mistä oppositio ja jotkut keskustalaisetkin ovat puoluetta arvostelleet.
– Hallitusohjelmaan tehtiin sen näköisiä ratkaisuja, että minä en apupuolue leimaa helposti niele. Oppositiossa on hirveän helppo olla yksin oikeassa ja silloin hommat jäävät puheen asteelle.
Radio Dei lähettää tänään kuullun Annika Saarikon kuntavaalihaastattelun uusintana keskiviikkona 17.2. kello 22.03. Kaikki puoluejohtajatentit kuultavissa lähetysten jälkeen sivulla radiodei.fi/kuntavaalitentti.
