Kirjoittanut
Parikymppisenä Antero Laukkanen ymmärsi lähetystyön keskeisyyden. ”Tämä on ytimissäni: mennä kaikkeen maailmaan ja kertoa evankeliumi.”
Kansanedustaja Antero Laukkanen kurvaa Pikku-Parlamentin aulaan sähköpyörätuolilla, sillä viime toukokuussa diagnosoitu ALS on edennyt ennakoitua nopeammin. Vielä kesäkuussa mies käveli metsässä, mutta nyt rollaattori on jo vaihtunut sähköiseen menopeliin. Kabinetissa on hetki levättävä pöytää vasten ja kahvikupin nostamiseksi on kuperrettava molemmat kädet kupin ympärille.
Eduskunnan käytävillä havaitsee nopeasti, että tämä iloinen veikko herättää vastaantulijoissa hymyn huulille. Viime kuukausien aikana Laukkanen on vastaanottanut myös empatiaa. Kun rollaattorilla on raskasta kulkea istuntosalista ulos ylämäkeen, muut edustajat tarjoavat alttiisti apuaan.
Viime lokakuussa Seura-lehti pyysi kansanedustajia nimeämään kaksi kansanedustajaa ja yhden ministerin, joiden työtä he ovat arvostaneet eniten kuluneena vaalikautena. Kyselyyn vastasi yli kolmannes edustajista, ja arvostetuimmaksi kansanedustajaksi nousi Antero. Perusteluina todettiin hänen työnsä vähävaraisten auttamiseksi sekä positiivisuus.
Antero Laukkanen on muutakin. Hän on pastori, rukoilija ja vaikuttaja, jonka sydän sykkii lähetystyölle.
Uudistuminen rukoukseen
Vuonna 1992 yrittäjänä työskennellyt Antero herätettiin aamuyöllä rukoilemaan. Tuona yönä hän kävi hämmästyttävän keskustelun, jossa ajatuksiin puhuttiin niin selkeästi, että se oli kuin ääni. ”Haluatko astua maailmaan, jossa kaikki on mahdollista?” “Mikä sellainen maailma on?” Antero kysyi. ”Se on rukouksen maailma”, hänelle vastattiin.
Seuraavien kahden ja puolen vuoden aikana Antero heräsi joka aamu neljältä ilman herätyskelloa tai omaa suunnitelmaa.
– Olin käsittämättömän hereillä, rukoilin ja luin Raamattua. Noiden öiden aikana mieltäni uudistettiin. Tunnustin omaa syntisyyttäni ja osaamattomuuttani. Jumalan ymmärtämisen tarve tuli keskeiseksi osaksi rukouselämääni ja sisäistä kasvuani. Pikkuhiljaa ymmärsin, miten normaalia rukouksen pitäisi olla jokaiselle kristitylle ja miten kaukana olin siitä.
Antero oivalsi olevansa Jumalan ystävä. Ei siksi, mitä hän on, vaan siksi, kuka Jumala on. Kolmen vuoden valmistautumisen jälkeen alkoi tulla tehtäviä. 1990-luvun puolivälissä hän osallistui vahvasti Jeesus-marsseihin. Sitten Laukkanen lähti sytyttämään pastoreita kokoontumaan paikkakunnittain rukoilemaan yhdessä. Syntyi pastoreiden rukousaamiaiset. Rukouksessa hän sai idean eduskunnan rukoushuoneesta.
– Vuonna 1997 tulin eduskunta-avustajaksi, ja päätehtävänäni on eduskunnan rukoustoiminnan uudelleen organisointi ja vahvistaminen.
Seuraavana vuonna eduskuntaan perustettiin hiljainen huone sekä eduskunnan raamatturyhmä, joka on osa eduskunnan virallista toimintaa. Kuukausittain pastorit eri kirkkokunnista tulivat rukoilemaan eduskuntaan, ja näin tehdään edelleen.
Kutsumuksen voima
Ihmisen hedelmöittyessä ensimmäisiä asioita, joka hänessä syntyy, on kuuleminen. Se on myös viimeisiä aisteja, joka sammuu ihmisen kuollessa. Raamatussa ihmistä kutsutaan toistuvasti kuulemaan.
– Yksikään ihminen ei synny tähän maailmaan ilman, että Jumalan tarkoitus olisi hänen sisällään. Ihmisen tulee hakeutua lähelle Jumalaa kuuntelemaan häntä. Kun Jumala sanassaan sanoo: Jolla on korvat, se kuulkoon, hän tarkoittaa, että koska sinulla on korvat, niin kuuntele. Kyky on annettu meille alusta loppuun. Meidän on antauduttava Jumalan etsimiseen ja hänen edessään olemiseen.
Tulit jo lapsena uskoon ja sait pian kutsun Jumalan valtakunnan työhön. Mitä olet oppinut Jumalasta, itsestäsi ja seurakunnasta?
– Ei ole mitään niin voimallista kuin ihminen, joka on löytänyt Jumalan kutsun ja elää sitä. Ei ole mitään niin voimallista kuin seurakunta, joka on löytänyt kutsumuksensa ja elää sitä. Ei ole mitään niin voimallista kuin kansakunta, joka löytää tehtävänsä ja elää sitä todeksi.
Vuosikymmenten aikana on kirkastunut, että Jumala on paljon suurempi kuin osaamme kuvitellakaan ja Hänellä on paljon enemmän armoa kuin ihminen ikinä tarvitsee tai kykenee käsittämään. Jumalan armo on varustus kaikkeen siihen, mihin hän kutsuu.
Hengellinen johtajuus nousee hengellisestä elämästä
Hengellinen johtajuus kumpuaa hengellisestä elämästä. Mitä nopeammin kristitty taipuu oman hengellisen elämänsä hoitamiseen, sitä nopeammin hän löytää sisäisen rauhan ja johdatuksen.
– On hämmästyttävää, miten vähän hakeudumme tähän ja luomme tilaa tähän. Odotamme hengellistä satoa, mutta emme kylvä henkeen.
Laukkanen kaipaa aiheesta koulutusta ja näkee hengellisen johtajuuden suurimmaksi haasteeksi tämän ajan kristityille johtajille.
– Minusta ei ole hyötyä, jos en pysty tuomaan taivaan ilmapiiriä tähän maailmaan, ja se syntyy omasta, salaisesta elämästä Jumalan kanssa. Tarvitsemme rukouselämää, joka on sisältä nousevaa, ei tarve- tai kriisiohjautuvaa.
Laukkasen 90-luvulla perustaman Majakka-seurakunnan arvoissa lähetystyö on ollut kirjattuna alusta lähtien. Ensimmäinen kolehtikin kerättiin lähetystyölle.
– Kaikki, jotka antavat itsensä alttiiksi lähetystyölle, voivat olla varmoja Jumalan siunauksesta. Kylväjän työ on todella merkityksellistä. Se on pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista. Jos haluat olla siunattu, ole jollain tavalla mukana lähetystyössä joko lähtijänä tai lähettäjänä.
Sana kantaa
Viime syksynä Antero huomasi, että hän elää juhlavuotta. 30 vuotta sitten Jumala kutsui hänet rukoilemaan.
– Jumala on kutsunut minut rukoukseen näyttääkseen, kuka hän aikoo olla minulle. Kyse ei ollut antautumisen tasostani, enhän edes rukoillut silloin. Olen kasvamassa Jumalan työtoveriksi ja hän on yliluonnollinen, minä en.
Yhdessä vaimonsa Leenan kanssa Antero on unelmoinut lähtevänsä lähetystyöhön eläkkeelle jäätyään. Kohdemaakin on aivan selvä.
– Tätä en ymmärrä nyt, kun olen sairastunut. Miksi Jumala kutsuisi johonkin, joka on mahdotonta, Antero miettii ääneen.
Sairauden etenemisen keskellä Antero itkee vaimonsa kanssa välillä kuin ”hyeenat yössä”, mutta rauha ei ole järkkynyt. Jumala on hyvä, ja Kristus on kuollut syntiemme ja sairauksiemme puolesta.
– Tämän sairauden kautta Jumala haluaa ottaa minusta vielä syvemmän otteen. Olen jo vuosikymmenten ajan rukoillut päivittäin: Jumala, nämä hetket ovat sinun. Nyt olen löytänyt rukouksessa uuden ulottuvuuden: haluan antaa Jumalalle myös kuolemani. Kuin Jeesus Getsemanessa totean, että en halua tätä maljaa, mutta tapahtukoon tahtosi, annan sinulle myös kuolemani.
Kun rauha ja ilo tuntuu käsittämättömältä, Antero saattaa miettiä, psyykkaako hän itseään. Mutta vaimon mukaan mies vain on tuollainen.
– Nyt, enemmän kuin koskaan ennen, Jumalan sana ja rukous kantavat minua. Minä en kanna sanaa vaan sana kantaa minua.
Antero Laukkanen on ollut yksi Maanmuuttajat-koulutuksen opettajista.
Teksti: Mari Turunen
Lue lisää:
Kun rauha on hukassa – kiire koukuttaa myös Jumalan valtakunnan työssä
