Kirjoittanut
Kaksi suomalaista yliopistoa, Åbo Akademi ja Helsingin yliopisto, perui yhdysvaltalaisen antisemitismitutkijan Izabella Tabarovskyn suunnitellut luennot tammikuun lopussa.
Åbo Akademi järjesti 29.–30. tammikuuta konferenssin Dialogue on Antisemitism, jossa Tabarovskyn oli tarkoitus olla yksi pääpuhujista. Hänen aiheenaan oli Neuvostoliiton antisemitismi ja sen vaikutukset nykypäivän antisionismiin. Lisäksi hänen oli määrä luennoida Helsingin yliopistossa 31. tammikuuta samasta teemasta.Kuitenkin ennen tapahtumia Tabarovsky joutui julkisen kritiikin kohteeksi. Esimerkiksi Instagram-tili Tutkijat Palestiinan puolesta ilmaisi 22. tammikuuta huolensa siitä, että Tabarovskylle oli annettu puheenvuoro suomalaisissa yliopistoissa. Ryhmän mukaan Tabarovsky on ”kiistänyt Israelin kansanmurhan Gazassa, kutsunut nälänhätää huijaukseksi ja luonnehtinut kansainvälisen tuomioistuimen oikeudenkäyntiä valheeksi” sekä yhdistänyt antisionismin ja antisemitismin toisiinsa.
Tabarovskyn luennon perumisesta Åbo Akademissa päätti lopulta humanististen tieteiden, psykologian ja teologian tiedekunnan dekaani Peter Nynäs. Hän perusteli päätöstään sillä, että Tabarovskyn aiemmat kirjoitukset liittyivät perustavanlaatuisiin kysymyksiin ihmisoikeuksista, kansainvälisestä oikeudesta ja Gazan konfliktin tapahtumista. ”Tajusin, että tässä on paljon suuria kysymyksiä ja riskejä, ja minusta tuntui, että emme voi edetä tässä”, Nynäs sanoi Åbo Underrättelser -lehdelle.
Akateeminen vapaus ja poliittiset jännitteet
Tilaisuuden järjestäjäkomitean jäsen, tutkija Mercédesz Czimbalmos, piti perumispäätöstä ongelmallisena. Hänen mukaansa Tabarovskyn luennot olisivat tarjonneet tärkeän mahdollisuuden keskustella Neuvostoliiton antisemitistisestä antisionismista, josta monilla ei ole tietoa. ”Olisi ollut ainutlaatuinen tilaisuus tulla kuuntelemaan ja keskustelemaan aiheesta ilman, että olisi tarvinnut olla samaa mieltä kaikesta siitä, mitä Tabarovsky kirjoittaa Israelin politiikasta”, Czimbalmos totesi Åbo Underrättelserille.
Hänen mukaansa Tabarovskya kritisoineet olivat myös irrottaneet hänen lainauksiaan asiayhteydestään. ”Ymmärrän, että tilanne on vaikea, mutta on mielestäni ongelmallista, jos emme voi käydä keskustelua akateemisessa ympäristössä, koska eri osapuolet eivät kuuntele toisiaan.”
Tabarovskyn tutkimus keskittyy Neuvostoliiton antisemitismiin
Izabella Tabarovsky on syntynyt ja kasvanut Neuvostoliitossa. Hän on erikoistunut Neuvostoliiton antisemitismiin ja antisionismiin sekä niiden vaikutuksiin länsimaisessa keskustelussa. Hän työskentelee Yhdysvalloissa Wilson Center -ajatushautomossa vanhempana asiantuntijana ja on kirjoittanut muun muassa Quillette, Tablet Magazine, Journal of Contemporary Antisemitism ja Fathom Journal -lehtiin.
Tabarovskyn tutkimus on keskittynyt erityisesti Neuvostoliiton juutalaisvastaisuuteen, holokaustiin Neuvostoliitossa ja Stalinin vainoihin. Hänen mukaansa Neuvostoliiton valtiollinen antisionismi on vaikuttanut voimakkaasti myös nykyiseen länsimaiseen antisionistiseen retoriikkaan.
Missä kulkee raja?
Tabarovskyn tapaus herättää laajemman kysymyksen siitä, missä määrin akateemisissa instituutioissa voidaan käydä keskustelua kiistanalaisista aiheista. Yliopistojen perumispäätökset voivat olla ymmärrettäviä konfliktien ollessa ajankohtaisia ja tunteita herättäviä. Samalla herää kuitenkin huoli siitä, tukahdutetaanko näin toimimalla vaikeita keskusteluja.
Onko akateemisella vapaudella rajansa, ja kuka ne määrittää? Mikä on yliopistojen vastuu kriittisen keskustelun mahdollistajana? Tabarovskyn tapauksessa nämä kysymykset jäävät edelleen avoimiksi.
https://isgap.org/fellow/izabella-tabarovsky/
https://afghanistan.wilsoncenter.org/person/izabella-tabarovsky-0
