Kirjoittanut
Isä Antoine Lévy on toinen kahdesta Suomessa asuvasta dominikaaniveljestä. Hän on syntynyt juutalaisperheeseen Pariisissa.
– Jo edesmenneet vanhempani eivät kyllä todellakaan olleet uskonnollisia. Se oli kulttuurijuutalaisuutta. Vanhempani olivat kansainvälisiä intellektuelleja, Lévy luonnehtii.
Helsingin Sanomille Lévy sanoi, että hänen äitinsä vihasi uskonnollisuutta, mutta vielä pahempaa oli kristinusko. Kun poika kertoi äidilleen vihkimyksestään roomalaiskatolisen kirkon papiksi, se oli kenties molempien elämän ”pahin hetki”.
– Jossain mielessä juutalaisuus merkitsee sitä, että ollaan avoimia maailmalle ja kiinnostuneita siitä. Se voi kuulostaa ristiriitaiselta, jos ajattelee ultra-uskonnollista juutalaisuutta, joka nähdään sisäänpäin kääntyneenä. Uskon, että olemme menettäneet juutalaisuudesta jotakin tämän äärilaidan myötä. Mutta toisaalta sellaisessa universalistisessa juutalaisuudessa, jota vanhempanikin edustivat, ei ole uskonnosta jäljellä mitään. Se on sääli.
Antoiné Levy toimii Helsingin Ritarikadulla sijaitsevan dominikaanisen sääntökunnan Studium Catholicum -kulttuurikeskuksen varajohtajana. Hän on myös Itä-Suomen yliopiston osa-aikainen professori sekä Helsingin yliopiston dosentti.
Lisäksi Lévy on perustanut yhdessä messiaanisen juutalaisen rabbin Mark Kinzerin kanssa kansainvälisen Helsinki Consultation -nimisen foorumin, joka kokoaa yhteen eri kirkkokuntien juutalaisvähemmistöjä sekä messiaanisia juutalaisia.
– Tavoitteenamme on antaa teologinen ääni kaikille juutalaisille, jotka tunnustavat Jeesuksen Israelin Messiaaksi. Foorumissa on jäseniä Euroopasta, Yhdysvalloista, Venäjältä, Israelista ja eri puolilta maailmaa. Haluamme herättää suuret historialliset kirkot huomaamaan juutalaiset keskuudessaan ja rakentaa juutalaisille paremmat puitteet toimia. Haluamme vahvistaa heidän siteitään juutalaisten Messiaaniseen liikkeeseen, Lévy kuvailee.
– Meillä täytyy olla ääni juutalaisina Jeesuksen opetuslapsina. Sitä tutkimme tässä yhteisössä. Organisaatio on aktiivinen. Olemme saavuttaneet tuloksia, mutta paljon on vielä tehtävää.
Messiaanisten luku kasvaa
Voiko juutalainen kääntyä kristityksi? Lévyn mukaan juutalainen voi pikemminkin ”pysyä juutalaisena, joka hyväksyy Jeesuksen Messiaaksi”.
– Juutalaisuudessa Jeesus on tabu. Hänestä ei puhuta. Juutalaisessa seurakunnassa on mahdotonta uskoa avoimesti Jeesukseen Messiaana. Toisaalta satojen vuosien ajan yksittäiset juutalaiset ovat tunnistaneet Jeesuksessa Messiaan. Kasvava luku juutalaisia on alkanut kyseenalaistaa asennettaan Jeesukseen. Se on yleinen ilmiö. Ajattelen, ettei se ole sattumaa. Tämä on sitä, mistä Paavali on kirjoittanut, että Israel tulee tunnustamaan Messiaan.
– Ongelmat alkavat kuitenkin, jos juutalaiset haluavat liittyä johonkin viralliseen kirkkoon. Juutalaisen identiteetin jättäminen on kuin kääntäisi selkänsä ainoalle asialle, jolla on merkitystä. Näin on varsinkin Israelissa, Lévy toteaa.
Monet raamatuntulkitsijat ovat lukeneet kirjoituksia niin, että lopunaikojen merkkeihin kuuluu se, että juutalaiset kääntyisivät joukolla kristityiksi.
– Ennen Jeesuksen toista tulemista juutalaiset kääntyvät Jeesuksen opetuslapsiksi, mutta se ei välttämättä tarkoita, että heistä tulee kristittyjä siinä mielessä kuin me sen ymmärrämme. Tai että heistä pitäisi tulla. Sekä uskonnollinen juutalaisuus että kristinusko menettävät institutionaaliset muotonsa ja sulautuvat uuteen Messiaan luomaan yhteyteen. Kun Kristus tulee, yksittäiset kirkot menettävät merkityksensä. Silloin me olemme toivottavasti, sekä juutalaiset että kristityt, saman Messiaan opetuslapsia. Lévy pohtii.
Lue Antoine Lévyn haastattelu kokonaan tuoreesta Elämä-lehdestä 4/2016
