Kirjoittanut
Jos joku väittää, että Jeesus on elänyt joogina Intiassa, kehään kannattaa vetää akateemisen tutkimuksen käsitys Jeesuksen elämän keskeisistä tapahtumista, väitöskirjaopiskelija Lari Launonen sanoi Apologiaforumissa lauantaina.
Uskonnonfilosofian ja historiallisen Jeesus-tutkimuksen piirissä on tehty viime vuosikymmenet uutterasti tutkimusta, joka on kumonnut kansan suussa kulkeneita kristillistä uskoa kyseenalaistaneita väitteitä.
Ryttylän Kansanlähetysopiston Apologiaforumissa puhunut uskonnonfilosofian väitöskirjatutkija Lari Launonen mainitsi esimerkkeinä Jeesuksen historiallisuuden ja pahuuden ongelman.
1960-luvun lopulla Yhdysvalloissa tapahtui filosofian tutkimuksessa käänne, joka sai Time-lehden kysymään kansitekstissään ”Onko Jumala heräämässä kuolleista?”.
Suomessa yhtä näkyvää käännettä ei ole tapahtunut, mutta nuoren polven uskonnonfilosofien piirissä on monta lupaavaa kristittyä tutkijaa.
Maailmalla on paljon jumalauskon maailmankuvaansa mahduttavia akateemikkoja, vaikka heihin ei Suomessa ilman vaivannäköä välttämättä törmää.
‒ Esimerkiksi monet tieto-opin eli epistemologian huipuista uskovat Jumalaan, Lari Launonen totesi.
Esimerkkeinä hän mainitsi Robert Audin ja Alvin Plantingan Yhdysvalloista.
Filosofien lisäksi myös historian tutkijat ovat kaataneet tieteellisinä pidettyjä myyttejä kristinuskon tieltä.
‒ Historioitsijat eivät kiistä Jeesuksen olemassaoloa eivätkä sitä, ettei hänestä voisi saada tietoa. Evankeliumeita pidetään nykyään antiikin elämäkertakirjallisuutena, joka on säilyttänyt historiallista tietoa Jeesuksen elämästä, Launonen sanoi.
Esimerkiksi viimeinen ehtoollinen, Jeesuksen ratsastaminen Jerusalemiin aasilla, kaste Jordan-joessa ja ihmeinä pidetyt teot ovat asioita, joita pidetään yleisesti historiallisesti tapahtuneina asioina.
Toteuta älyllisiä hyveitä
Akateeminen tutkimus avaa monta ovea elämänkatsomusta käsitteleviin keskusteluihin, Lari Launonen rohkaisi. Seuraava kysymys on se, millä tyylillä ja asenteella niistä sitten keskustellaan esimerkiksi yliopistolla sekulaarien opiskelijoiden kanssa.
Launonen esitteli kymmenen älyllistä hyvettä, joiden tavoitteleminen tekee keskusteluista hedelmällisiä molempien osapuolten kannalta.
Näitä hyveitä ovat älyllinen nöyryys, älyllinen rehellisyys ja älyllinen rohkeus, suopeat tulkinnat siitä mitä keskustelukumppani sanoo, objektiivisuus, harkitsevaisuus, argumentatiivisuus, lujuus, avarakatseisuus ja kestävyys.
Lauantai-iltana elokuvaohjaaja Klaus Härö puhuu Apologiaforumissa evankeliumin näköisistä elokuvista.
Sunnuntaina kirjallisuuden emeritusprofessori Gene Veith käsittelee evankeliumin kauneutta ja Uusi Tie -lehden toimituspäällikkö Matti Korhonen Paavalin puhetta Areiopagilla.
Suurin osa ohjelmasta striimataan suorana netissä.
