Kirjoittanut
Siliguri on Länsi-Bengalin toiseksi suurin kaupunki. Se sijaitsee lyhyen etäisyyden päässä Nepalin ja Bangladeshin rajoilta. Sijaintinsa ja väestön rajallisten toimeentulomahdollisuuksien vuoksi siitä on tullut prostituution ja ihmiskaupan kehto. Ihmiskaupan uhrit, nuoret tytöt ja naiset, tuodaan Siliguriin, josta heidät viedään muihin Intian kaupunkeihin jopa naapurivaltioihin. Osa näistä naisista päätyy myös Siligurin punaisten lyhtyjen alueelle seksiorjuuteen.
Intialainen kansalaisjärjestö Waasta ja Suomen Vapaakirkko aloittavat Siligurissa Suomen Ulkoasianministeriön kansalaisjärjestöyksikön tuella kolmivuotisen kumppanuushankkeen.
Projektin tavoitteena on kouluttaa syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia naisia, ensisijaisesti seksityöläisiä. Naisille tarjotaan ammattikoulutusta ja tuotteiden myyntikoulutusta. Koulutuksen avulla naiset saavat prostituution tilalle toisen toimeentulomahdollisuuden ja pääsevät irti köyhyydestä. Hanke perustaa myös tuotantotyöpajan koulutuksen saaneille naisille. Pajan tuotteita myydään Waastan kaupassa ja niille etsitään koti-ja ulkomaisia markkinointikanavia.
Ensimmäinen opetusryhmä aloittaa huhtikuussa. Hankkeen toimintaympäristö on vaativa. Naisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja, voi irrottautuminen bordellin omistajien vallasta olla hyvin vaikeaa. Toisaalta ne naiset, jotka ovat tulleet lähialueen köyhistä kylistä paremman elintason toivossa, huomaavat nopeasti, että prostituutio antaa varman toimeentulon. On epävarmaa löytyykö heiltä sisäistä motivaatiota irrottautua ja lähteä etsimään uutta toimeentulonlähdettä.
