Kirjoittanut
– Seurakuntien kolehdeissa ei ole kyse vain euroista. Kolehdit näyttävät, miten paljon kirkko tekee järjestöjen kautta maailmassa, apulaislähetysjohtaja Hanna Lindberg toteaa.
Saarnan jälkeen haavit alkavat kiertää. Lähestyvä samettipussi herättää tunteita. Mitä sinne pitäisi laittaa?
Joku kasvattaa summaa papille palkinnoksi hyvästä saarnasta. Joku antaa aina saman verran, ja toinen ratkaisee kohteen perusteella.
Lahjoittajalle rakas työmuoto, kohdemaa tai järjestö saa yleensä enemmän, Lähetysyhdistys Kylväjän apulaislähetysjohtaja Hanna Lindberg toteaa.
Hän on katsellut ilmiötä pitkään myös seurakunnan luottamushenkilön näkökulmasta.
Kertyneen tuoton katsotaan kertovan sitoutumisesta ja luottamuksesta.
Lindberg haluaisi nostaa katseita myös korkeammalle.
– Kirkkokolehti on hieno mahdollisuus antaa Jumalalle takaisin häneltä saatua. Kun antaa Jumalalle eikä järjestölle, asenne on erilainen.
Lindberg muistuttaa, että samalla kirkon yhteinen työ tulee näkyväksi ja läheisemmäksi.
– Kyse ei ole vain euroista. Kolehti pitää monipuolisesti esillä sitä, mitä kirkko tekee järjestöjen kautta maailmassa. Monelle lahjoittajalle kolehtikohde on myös rukousaihe.
”Tulemme mielellämme kertomaan”
Rahaa keräävät järjestöt saavat toisinaan kritiikkiä siitä, etteivät ne kerro riittävästi kerättyjen varojen käytöstä ja vaikutuksista. Lindberg heittää palloa varovasti takaisin.
– Järjestöt kertovat rahoistaan ja työstään hyvin mielellään. Jotta he voivat sen tehdä, siihen tarvitaan aika ja paikka.
Kirkon linjaristiriidoissa varjoon jätetyille järjestöille tämä on erittäin tärkeää. Niiden työ on usein mielikuvia paljon kokonaisvaltaisempaa, eettisempää ja ammatillisempaa kuin kriittiset puheenvuorot antavat ymmärtää.
– Miten työ voi herättää luottamusta, jos siitä ei anneta mahdollisuutta kertoa? Lindberg haastaa.
Myös talouden kiristyminen muuttaa kolehdinkantoa, kun seurakunnat joutuvat paikkaamaan kolehdeilla budjettivajeitaan.
– Rahaa voidaan kerätä esimerkiksi omalle diakonia- tai nuorisotyölle. Tämä ei kuitenkaan ole kolehtien alkuperäinen tarkoitus. Alun perin kolehti oli lahja seurakunnasta ulos ja varsinkin lähetystyöhön.
Hanna Lindberg toivoo, että kirkossa käytäisiin laaja keskustelu sen perustehtävästä ja lähetystyön asemasta siinä, kun varat niukkenevat.
Sopimusjärjestöillä ainakin yksi kolehtipyhä
Vuonna 2023 kolehtia kertyi jaettavaksi yhteensä noin 8,5 miljoonaa euroa. Viime vuoden summaa ei ole vielä julkistettu.
Koronapandemian aiheuttaman romahduksen jälkeen kertymä on joka vuosi noussut. Vuoden 2018 yli 10 miljoonan euron summaan on kuitenkin vielä matkaa.
Kirkkohallituksen täysistunnon linjana on ollut, että kaikki lähetystyön sopimusjärjestöt saavat vähintään yhden virallisen kolehdin. Suomen Lähetysseuralla on kuitenkin peräti viisi virallista kolehtipyhää. Tätä perustellaan sillä, että järjestön työ on laajuudessaan omaa luokkaansa.
Virallisten kolehtien lisäksi kirkkohallituksen täysistunto antaa seurakunnille luettelon suosituskolehtikohteista.
– Meille Kylväjässä virallisella kolehdilla on iso merkitys. Sen tuotto vastaa kahden lähetystyöntekijän vuoden palkkaa. Olemme kiitollisia myös suosituskolehdista, Lindberg sanoo.
Tyttö pelastui hyeenojen kidasta
Ensi sunnuntaina 9. helmikuuta kirkoissa kerätään kolehti diakoniatyöhön maailmalla Lähetysyhdistys Kylväjän kautta.
Järjestö on jalkauttanut kaikki kynnelle kykenevät työntekijät ja vapaaehtoiset messuihin eri puolille Suomea kertomaan, mihin tuotto käytetään.
Etiopiassa Kylväjän tuen ja kummitoiminnan ansiosta kymmenet etiopialaislapset ovat päässeet pois köyhyyden kierteestä kouluun, ja monet heistä ovat oppineet tuntemaan Jeesuksen.
Yksi heistä on Genned (nimi muutettu). Hän karkasi metsään neljäksi päiväksi, jotta hyeenat voisivat syödä hänet. Tytöllä oli HIV, vanhemmat olivat kuolleet ja isoäiti oli hylännyt hänet. Hän sai apua Ginnirin lasten päiväkeskuksesta. Nykyisin Genned opiskelee yliopistossa neljän keskuksesta apua saaneen nuoren kanssa.
Kreikassa Kylväjä tekee työtä muun muassa sen hyväksi, että kielitaidottomat siirtolaisnaiset eivät olisi pakotettuja elättämään itseään prostituutiolla. Järjestö on viikoittain mukana tavoittavassa työssä Ateenan lähistön pakolaisleireillä ja auttaa pakolaisia kokonaisvaltaisesti myös Turkin rannikon saarilla.
Ukrainassa annetaan aineellista, käytännöllistä ja hengellistä apua sodasta kärsiville. Avunsaajien joukossa on paljon vammaisia.
Lue lisää Kylväjän kolehtikohteista täältä.
