Kirjoittanut
Suvivirsi kevätjuhlassa laulettuna ei ole uskonnon harjoittamista. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan ratkaisun mukaan kyse on juhlatraditiosta eikä sillä ole yleistä uskonnollista luonnetta.
Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja arvioi, että Suvirrestä lauletaan yleisesti vain kaksi ensimmäistä säkeistöä, jossa Jumala-sana mainitaan kerran.
Pajuojan mukaan Jumalan lausuminen osana laulun sanoja ei vielä tee laulamisesta uskonnonharjoitusta.
Valitus apulaisoikeusasiamiehelle lähti Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok.) viestistä sosiaalisessa mediassa. Sarkomaan mukaan Suvivirren laulaminen kevätjuhlassa ei ole uskonnon harjoittamista. Suomen evankelisluterilaisen kirkon määritelmän mukaan virret kuitenkin ovat laulettuja rukouksia.
Pajuoja vertaili perusteluissaan tapausta koulussa opettajan johdolla päivittäin lausuttavaan ruokarukoukseen. Pajuoja on itse aiemmin katsonut ruokarukouksen olevan uskonnon harjoitusta. Ne tulee hänen mielestään korvata esimerkiksi yleisellä rauhoittumisella ja ruokahetken kunnioittamisella.
Päätöksestä kertoi ensimmäisenä Iltalehti.
Suvirren kaksi ensimmäistä säkeistöä:
1. Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Nyt siunaustaan suopi
taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks’ luopi,
sen kutsuu elohon.
2. Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa,
puut metsän huminoivat
taas lehtiverhossa.
Se meille muistuttaapi
hyvyyttäs’, Jumala,
ihmeitäs’ julistaapi
se vuosi vuodelta.
