Kirjoittanut
Kuinka hyvin peruskoulun historian oppikirjat ovat kartalla tieteen ja uskonnon suhteen tutkimuksesta? Eivät kovin hyvin, käy ilmi Areiopagi.fi -verkkolehden Miikka Niirasen suorittamasta pistokokeesta, joka julkaistiin viime viikolla.
Kahdessa osassa 19.-20.10. julkaistu selvitys keskittyi erityisesti suomalaisissa kouluissa käytössä oleviin viidennen ja kuudennen luokan historian oppikirjoihin.
Käytännössä kaikki käsitellyt historian oppikirjat maalaavat jollain tapaa vastakkainasettelua “järjen ja luonnollisten selitysten” sekä “jumalten ja uskomusten” välille, lähtien antiikin filosofian käsittelystä ja jatkuen keskiajan ja uudemman ajan käsittelyssä. Eräässä oppikirjassa esimerkiksi kuvataan, kuinka “tieteellinen tieto lisääntyi vähitellen, vaikka kirkko yritti estää tutkimusta” ja maalataan kuvaa, jossa “inkvisiittorit vainosivat ja kiduttivat tiedemiehiä sekä pitivät luetteloa kielletystä tieteellisestä kirjallisuudesta, jota pidettiin Raamatun totuuden vastaisena.” Oppikirjoista onneksi myös puuttuu joitakin yleisiä myyttejä, kuten ajatus siitä, että keskiajalla olisi uskottu litteään maahan. Tieteenhistorioitsijat pitävät kuitenkin käsityksiä uskonnon ja tieteen historiallisesta sodasta sekä pimeästä keskiajasta yleisesti myytteinä.
Areiopagin päätoimittaja, dosentti Rope Kojonen kommentoi asiaa Twitterissä: “Tiedebarometrin 2019 mukaan jopa 42% suomalaisista uskoo, että ”tieteeseen perustuvan maailmankuvan” ja uskonnon välillä on ristiriita. Voisiko taustalla olla uskon ja tieteen historiallista suhdetta koskevien myyttien laaja levinneisyys, joka tässäkin jutussa näkyy?”
Riitaisaa poikkeusta on käytetty tällöin väärin edustavana tapauksena konfliktista, kun rauhanomainen rinnakkaiselo oli todellisuutta.
Selvityksen tehnyt Miikka Niiranen puolestaan painottaa, että “Yksittäisten virheiden lisäksi tulee kiinnittää huomiota myös näkökulmaan, josta kaikkea historiaa kirjoitetaan. Runsaasta historiallisesta materiaalista täytyy aina valita ja osin valikointi tapahtuu aina jonkin näkökulman, virtauksen, muodin tai maailmankatsomuksen perusteella – tiedostaen tai tiedostamatta. Jos esimerkiksi Galilein tapaus selostettaisiin kirjoissa sinänsä tarkasti, ongelmaksi jäisi edelleen kristillisen kirkon ja tieteen pitkäaikaisen positiivisen suhteen ohittaminen. Jos oppilaalle jää mieleen aikakaudesta oikeastaan vain Galilein draama, ei kokonaiskuva pidä paikkaansa. Riitaisaa poikkeusta on käytetty tällöin väärin edustavana tapauksena konfliktista, kun rauhanomainen rinnakkaiselo oli todellisuutta.“
