Vantaalla opettajana työskennelleen Arja Arasmon yksi unelma toteutui syyskuussa 2022, kun hän pääsi pitkän odotuksen jälkeen lähtemään vapaaehtoiseksi farsinkielisiä kristillisiä ohjelmia tuottavalle SAT-7 Pars -kanavalle Kyprokselle.
– Olen aina halunnut tehdä vapaaehtoistyötä tavalla tai toisella. Se on sydämenasiani.
Arja Arasmo kiinnostui kristillisestä mediatyöstä alkaessaan tehdä oppilaidensa kanssa videoita ja animaatioita. Hän piti myös audiovisuaalista mediakerhoa oppilaille.
– Tuntui, että olin ammentanut itseni tyhjäksi luokanopettajana ja tarvitsin siihen jotain uutta. Av-media ja samalla myös kuvataide tarjosi siihen mahdollisuuden. Halusin oppia lisää.
Arasmo selvitteli jo vuonna 2019 mahdollisuutta lähteä vapaaehtoistyöhön Pars-kanavalle Medialähetys Sanansaattajien kautta. Korona siirsi lähtöä muutamalla vuodella.
”Työilmapiiri on fantastinen”
SAT-7:n vapaaehtoistyöntekijä sitoutuu olemaan työssä vähintään puoli vuotta, koska studiotyöskentelyn oppimiseen menee paljon aikaa. Arja Arasmolla pesti kestää kesäkuun alkuun. Hän tekee muun muassa havaintomateriaalia lastenohjelmaan.
SAT-7:n studiot ovat pääosin Limassolissa, jossa Arasmo käy neljä kertaa viikossa työkaverin kyydillä. Kerran viikossa hän matkustaa bussilla Nikosiaan, jossa on suurin osa järjestön toimistoista.
Työyhteisö on monikulttuurinen ja työkieli englanti.
– Työilmapiiri on fantastinen. Nauru raikaa. Työnteko on stressitöntä ja mukavaa, Arasmo toteaa.
Hän asuu Limassolin keskustassa yhdessä tanskalaisen vapaaehtoisen kanssa.
– Asunto on kahden korttelin päässä rannasta, mikä on ihanteellinen paikka myös kulkuyhteyksien kannalta.
Vapaa-ajallaan Arasmo opiskelee kuvataidetta Nikosiassa ja käy joskus kansainvälisessä tai venäläisessä seurakunnassa. Tarkoitus on tutustua myös nähtävyyksiin, joita historiaa huokuvassa maassa riittää.
Paratiisin valot ja varjot
Elämä Kyproksella on ollut mielenkiintoista. Hyvää on se, että rikollisuutta on vähän ja elämä on yleisesti rennompaa.
– Kyproslaiset eivät suhtaudu itseensä eikä elämään yleensä sellaisella tehokkuudella ja vakavuudella kuin suomalaiset, Arja Arasmo kertoo.
Vähemmän mieluisia piirteitä ovat katujen roskaisuus ja asuntojen kylmyys talvella. Sisällä voi olla vaikka +10 astetta. Pattereita ei ole ja ilmastointilaitetta ei viitsi pitää jatkuvasti päällä, koska sähkö maksaa. Kuumavesipullo onkin öisin tarpeen.
Asiat hoidetaan hyvin eri tavalla kuin Suomessa. Vuokran voi maksaa laittamalla rahaa vuokraisännän ulko-oven maton alle tai vuotavan putken korjata maalarinteipillä.
Huumori on auttanut sopeutumisessa.
– Sarjakuvapiirtäjälle tämä on aivan fantastinen paikka, sillä ihmiset tekevät asiat niin eri tavalla. Itselleni ei tulisi mieleen korjata putkea maalarinteipillä, Arasmo nauraa.
Ikimuistoisesta kokemuksesta huolimatta hän ei haluaisi palata Kyprokselle kuin lyhyemmiksi ajoiksi, jos jokin erityinen projekti niin vaatisi.
– Haluan ehdottomasti jatkaa työtä vielä, mutta Suomesta käsin. Pars-kanavalla työskentely ei ole aikaan tai paikkaan sidottu.
Vapaaehtoiseksi SAT-7:lle?
Jos vapaaehtoisena toimiminen SAT-7:n kanavalla kiinnostaa, Arja Arasmo rohkaisee ottamaan yhteyttä johonkin kirkon lähetysjärjestöön. Vapaaehtoinenkin tarvitsee lähettävän tahon.
Arasmon mukaan on tärkeintä, että on motivaatiota ja halu työskennellä median parissa, mutta kokemuksesta ja käytettävien ohjelmistojen, kuten Photoshopin, Illustratorin ja After Effectsin opiskelusta etukäteen on hyötyä.
– Studiolla ei tarvita mitään erityisiä taitoja. Studiokielen ja termit oppii nopeasti. Vapaaehtoisten koordinaattori auttaa kaikissa asioissa ja studiolla opetetaan vaadittavat asiat, kuten kameratyöskentelyä tai ohjelmistojen käyttöä.
Kyproksella asumista varten on säästettävä rahaa, sillä vapaaehtoinen maksaa itse asumisen, ruoan ja matkakulut. Arasmo laski tarkasti, kuinka paljon rahaa tarvitsee kuukaudessa, ja varmisti, että raha on lähtiessä tilillä. Asuminen maksaa keskimäärin saman verran kuin Suomessa. Ruoka on halvempaa, jos löytää halvimmat kaupat. Julkisilla liikkuminenkaan ei ole kovin tyyristä.
Ulkomailla asuvan on hyvä varautua myös terveydenhoitokustannuksiin.
– Hankin varmuuden vuoksi eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Kävin myös hammaslääkärissä ja otin lisävakuutuksen.
Kun matkassa on lisäksi lämpimiä vaatteita ja kuumavesipullo sekä positiivinen asenne, huumoria ja pitkä pinna, pärjää jo pitkälle.
Elina Uusikylä