Ukrainan ortodoksisen kirkon kansainvälisten suhteiden johtaja arkkipiispa Ilarion ja varajohtaja piispa Kyrion vierailivat Suomen eduskunnassa tapaamassa kansanedustajia. Vieraat osallistuivat myös eduskunnan raamattupiiriin, jossa rukoiltiin Ukrainan puolesta.
Korkea-arvoiset vieraat Suomeen kutsui First Step Forum -järjestö, joka pyrkii edustamaan rauhaa maiden ja uskontokuntien kesken.
Vierailullaan arkkipiispa Ilarion ja piispa Kyrion nostivat esille muun muassa sen, ettei Ukrainan kriisin uskonnollisia ulottuvuuksia juurikaan tunneta, vaikka ne ovatkin kriisin tärkeä osatekijä.
Ukrainan kolmesta eri ortodoksisesta kirkosta suurin on Ukrainan ortodoksinen kirkko, joka toimii Kievin patriarkan alaisuudessa. Ilarionin mukaan siihen identifitioituu 16 miljoonaa ukrainalaista. Moskovan patriarkaatin alaiseen kirkkoon kuuluu hänen mukaansa kahdeksan miljoonaa ukrainalaista ja Ukrainan autokefaaliseen ortodoksikirkkoon noin miljoona.
Hajaannus syntyi Neuvostoliiton hajoamisessa vuonna 1991. Ukrainan ortodoksisen kirkon silloisena johtajana toiminut metropoliitta Filaret yritti ohjata ukrainalaiset ortodoksit irti Moskovasta.
Moskova vastusti itsenäistymistä, joten kansainvälinen ortodoksikirkkojen yhteisökään ei voinut hyväksyä sitä. Kievin patriarkan alainen kirkko korostaa ukrainalaista identiteettiä ja käyttää liturgioissa ukrainankieltä, kun Moskovan alainen kirkko käyttää kirkkoslaavia.
Kansainvälisiä suhteita ja yhtenäisyyttä
– Moskovan alaisen kirkon seurakunnista suurin osa keskittyy Donetskin, Luhanskin ja Krimin alueille. Siksi uskonnollinen ulottuvuus sodassa on tärkeä ottaa huomioon, kertoi Ilarion.
Kievin patriarkaatti kannattaa yhtä yhtenäistä Ukrainan ortodoksikirkkoa.
– Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka voisi auttaa yhdistymisessä, mutta ilman kansainvälistä poliittisten johtajien painostusta ja tukea hänen on vaikea toimia tässä asiassa, arkkipiispa Ilarion katsoo.
Päästäkseen pois eristetystä asemastaan ja ajaakseen yhtenäisyyttä Kievin patriarkan alainen ortodoksikirkko luo kansainvälisiä suhteita.
– Kaikki kansainväliset yhteydet ovat meille tärkeitä, koska olemme olleet kymmeniä vuosia eristetyssä asemassa. Me pyrimme saamaan asiaamme esiin ja tunnetuksi myös EU:n tasolla.
Vieraat tapasivat myös ETYJ:n puheenjohtaja Ilkka Kanervan, Vihreän Liiton kansanedustaja Satu Haapalan ja kristillisdemokraattien kansanedustaja Jouko Jääskeläisen. Tulkkina toimi Tbilisin piispa Malkhaz Songulashvili Georgian baptistikirkosta.
Lähde: Kdlehti.fi
