Kirjoittanut
Arkkipiispa Tapio Luoma sanoi tänään kirkolliskokouksessa pelkäävänsä EU-vaaleissa viholliskuvia rakentavaa kansallismielisyyttä. ”Pulmallinen kansallismielisyys katsoo tulevaisuuden sijasta menneisyyteen”, muotoili Luoma sanomansa.
Arkkipiispa Tapio Luoma otti kirkolliskokouksen kevätistunnossa kantaa koti, uskonto ja isänmaa -iskulauseen määrittelyyn.
– Kodin, uskonnon ja isänmaan hyvinvointi ei voi perustua eristäytymiseen, kaunaan, viholliskuviin tai oman erinomaisuuden korostamiseen muiden ihmisten, muiden kansanryhmien tai muiden kansakuntien kustannuksella. Koti, uskonto ja isänmaa on tarkoitettu vuorovaikutukseen muiden kotien, uskontojen ja isänmaiden kanssa. Nyt tarvitaan tällaista tajua suomalaisuudesta ja Suomesta, Luoma sanoi.
Arkkipiispa muistutti EU-parlamenttivaalien alla, että Euroopan suunnalla on suuri merkitys yksittäisten EU-maiden kansalaisille, myös suomalaisille. Euroopan yhtenäisyyden historiallisena koetinkivenä on pidetty nationalismia, kansallisuusaatetta. Se ei itsessään, identiteettiä rakentavana tajuna omasta kansallisuudesta vielä kuitenkaan ole Luoman mukaan pulmallista. Tietoisuus kansallisuudesta on hänen mukaansa tärkeä osa ihmisen minuutta.
– On arvokasta, että voimme tuntea olevamme nimenomaan suomalaisia. Se auttaa meitä jäsentämään maailmaa ja hahmottamaan paikkamme muiden kansakuntien joukossa. Se yhdistää meitä toisiimme.
Ongelmallista nationalismi alkaa Luoman mukaan olla siinä vaiheessa, kun sen kääntää kansakunnan ja kansalaisten huomion ylikorostuneesti sisäänpäin – kun tärkeäksi nousee vain se, minkä kuvitellaan olevan oman maan ja oman kansan etu.
– Pulmallinen kansallismielisyys katsoo tulevaisuuden sijasta menneisyyteen – ja usein vieläpä sellaiseen menneisyyteen, jota ei koskaan ollut. Se hellii romanttista käsitystä ajasta, joka edustaa kansakunnan kadotettua suuruutta ja kunniaa. Usein siihen liittyy myös halu luoda yksinkertaisempi ja helpommin hallittavissa oleva maailma, jossa ihmisten väliset rajat ovat ehdottomia ja niiden ylittämistä valvotaan tarkasti.
– Maailmassa, joka on yhä enemmän yhtä, vaikkapa vain viestintäteknologian ansiosta, tällainen ajattelu johtaa eristäytymiseen – jopa haluttomuuteen ja kyvyttömyyteen olla mukana päättämässä omaa aluetta suuremmista, kaikkiin yhteisesti vaikuttavista asioista.
Luoma muistutti, että osallistumalla aktiivisesti Euroopan tulevaisuuden rakentamiseen yhdessä muiden maiden ja kansojen kanssa, voi vaikuttaa oman kodin, uskonnon ja isänmaan tulevaisuuteen.
– Myös kirkko työskentelee yhdessä muiden kirkkojen kanssa maanosamme parhaaksi. Tavoitteemme on pitää esillä toivoa, Jumalan todellisuuteen ja voimaan perustuvaa toivoa. Tämä toivo antaa voimia ja rohkeutta silloinkin, kun optimismi alkaa horjua.
