Arkkihiippakunta tiedotti, ettei vuoden 2018 Maata Näkyvissä -festareilla vietetä perjantai-iltana tavalliseen tapaan messua, eli ehtoollisjumalanpalvelusta. ”Surulliset tunnelmat”, festareiden järjestäjä kommentoi arkkipiispan linjausta.
34. kertaa vietettävillä Maata Näkyvissä -festareilla ehtoollisjumalanpalvelus on kuulunut aina olennaisena osana ohjelmaan.
– Tänään festaritoimistolla vallitsevat melko hämmentyneet ja surulliset tunnelmat. Keskustelimme aiheesta hyvässä hengessä arkkihiippakunnan edustajien kanssa ja toivoimme, että saisimme ehtoollisen tavalliseen tapaan järjestää, Maata Näkyvissä -festareiden projektipäällikkö Maaria Toskala kertoo.
Toskalan mukaan Maata Näkyvissä -festareiden perjantai-illassa vietetty messu on kerännyt valtavasti positiivista palautetta. YLE televisioi messun vuonna 2015.
– Messu nousee esille koko festareiden ohjelmasta aivan erityisellä tavalla. Siinä on päässyt koko paikalle kokoontunut väki polvistumaan saman ehtoollispöydän ääreen, Maaria Toskala jatkaa.
Rippikoululeiriltä tavoitettu Evankeliumiyhdistyksen nuorisotyön johtaja Juha Heinonen muistuttaa, ettei kyseessä ole uhka ensisijaisesti Maata Näkyvissä -festareille.
– Olemme kaikessa tapahtuman järjestämisessä ajatelleet nuorten parasta. Tästä päätöksestä ei kärsi festarit, vaan nuoret, jotka eivät nyt pääse tapahtumapaikalla ehtoolliselle. Olen todella kiitollinen Maarian ja Mikaelin seurakuntien kirkkoherroille heidän hyvästä asenteestaan yhteistyöhön. Kuitenkin päätös on järkyttävä pettymys.
Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan kyse ei ole siitä, että ehtoollista ei saisi viettää, vaan siitä, millaisilla reunaehdoilla sitä vietetään.
– Tavoitteena on nimenomaan se, että sekä Sley että paikallisseurakunnat, jotka ovat järjestelyissä mukana, ja koko kirkko voisivat iloita siitä, että meillä on tällainen tapahtuma, jota Sley on vuosikaudet ansiokkaasti järjestänyt ja jonka sydämestäni toivon menestyvän, Luoma sanoo.
Päätöksen myötä tuhannet nuoret eivät kuitenkaan polvistu saman alttaripöydän äärelle.
Repii, rikkoo eikä rakenna
Heinonen otaksuu, että arkkipiispa on puuttunut kirkkoherralle kuuluvaan asiaan sosiaalisen median painostuksen tähden. Viime syksynä Maata Näkyvissä -festareiden aikana nousi kohu, kun joukko naispappeja boikotoi tapahtumaa sosiaalisessa mediassa.
– Viimevuotinen sosiaalisessa mediassa käyty boikottikampanja on varmastikin vaikuttanut päätökseen. Juuri nyt kirkossa kuullaan sitä, joka on äänekkäin ja jolla on kovin tulokulma. Minun toimintatapani on aina ollut toinen. Olen kuunnellut eri mieltä olevia ja pyrkinyt yhdessä etsimään parasta tietä eteenpäin, Juha Heinonen toteaa.
Luoma ei koe, että äänekkäintä osapuolta kuunnellaan, vaan toteaa, että monenlaisia ääniä on kuulunut ja varmasti tulee kuulumaan jatkossakin, mutta jokin etenemisreitti tulisi löytää.
– Olennaista on se, millä tavalla herätysliikkeet, tässä tapauksessa Sley, voisivat olla edelleenkin meidän kirkkomme hengellistä elämää rakentamassa ja tukemassa. Yhteistyö herätysliikkeiden kanssa on äärimmäisen tärkeää, koska hengellinen elämä, jota niissä pidetään esillä, pääsee vain sitä kautta hyödyttämään kokonaiskirkkoa.
Luoma kertoo, että keskustelut Maata Näkyvissä -festareiden ehtoollisjumalanpalveluksesta lähtivät liikkeelle jo viime vuoden keväällä silloisen arkkipiispan Kari Mäkisen johdolla. Luoma jatkaa, että viimesyksyinen kohu festareiden ympärillä ilmensi kirkon kipua virkakysymyksessä.
– Sley on profiloitunut liikkeenä, jossa naisia ei hyväksytä papiksi ja alttaritehtävään. Maata Näkyvissä -festarit ilmentää virkakäsitysten erilaisuutta. Viime keväänä esitettiin kaksi perusvaihtoehtoa, joista ensimmäinen oli se, että paikallisseurakunnat omin voimin järjestäisivät hallissa ehtoollismessun. Toinen vaihtoehto oli se, että Turun eri kirkoissa järjestettäisiin ehtoollismessu.
Ensimmäinen vaihtoehto ei ollut Sleyn kannalta mahdollinen. Luoma sanoo, että viime kädessä paikalliset kirkkoherrat ratkaisevat kysymykset tilapäisistä ehtoollisenviettoluvista ja tässä ratkaisussa on kuunneltu vahvasti paikallisseurakuntia. Kirkkoherrat ovat olleet myötämielisiä ratkaisulle.
– Viime vuoden tapahtuman jälkeinen kohina koettiin raskaana myös paikallisseurakunnissa, Luoma toteaa.
– En voi sietää sitä, että sosiaalinen media repii, rikkoo, eikä koskaan rakenna. Olen erityisen surullinen niiden nuorten puolesta, jotka muutoin käyvät harvoin ehtoollisella. Minut päätös yllätti täysin, Evankeliumiyhdistyksen kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen sanoo.
Tarvainen muistuttaa Maata Näkyvissä -festareilla olleen aina läsnä tietyt tunnusmerkit:
– Suuri määrä nuoria yhdessä, gospelin kuunteleminen ja Herran Pyhän aterian viettäminen. Erilaiset nuoret eri puolilta Suomea ja ulkomailtakin ovat kokoontuneet saman pöydän ääreen. Nyt viedään pois jotain todella olennaista.
Haaste tähän hetkeen
Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan jokaisella on vapaus muodostaa oma virkakäsityksensä, mutta kirkko on tehnyt linjauksen, että virallisesti on vain yksi pappeus, joka on avoinna sekä naisille että miehille ja hankauskohdissa noudatetaan kirkon linjaa. Luoma näkee, että jollain tavoin on löydettävä ratkaisuja, joilla kaikki voivat ajatella, että kirkko on yhteinen kirkkomme.
Maata Näkyvissä -festareiden ehtoollisjumalanpalvelusta koskevissa keskusteluissa on ollut esillä vaihtoehto, että Sleyn Turun Luther-kirkko on yhtenä messupaikkana perjantaina. Luoma ei näe sille esteitä. Keskusteluissa on sovittu, että sama joukko kokoontuu ensi keväänä tarkastelemaan, millaisia kokemuksia vuoden 2018 Maata Näkyvissä -festareista on saatu ja miltä tulevaisuus näyttää.
Tarvainen haluaa haastaa Maata Näkyvissä -festareiden ystäviä toimintaan.
– Kaikki, joille Maata Näkyvissä -festarit on ollut rakas, olkaa yhteydessä tämän päätöksen tekijöihin ja kertokaa, mikä merkitys festareiden ehtoollismessulla on ollut. Me olemme surullisia tästä, mutta emme lainkaan pelästyneitä. Jumalan valtakunnan työ jatkuu täysin purjein, kotimaantyön johtaja Tarvainen lupaa.
Piispa Seppo Häkkinen saarnaa sunnuntaiaamuna Maata Näkyvissä -festareiden sanajumalanpalveluksessa. Maata Näkyvissä -festarit on vuodesta 1985 alkaen järjestetty Pohjoismaiden suurin kristillinen nuorisotapahtuma. Tapahtuman järjestää Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys yhteistyössä Turun Henrikinseurakunnan, Katariinanseurakunnan, Maarian seurakunnan, Mikaelinseurakunnan, Paattisten seurakunnan ja Turun Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Käytännön töihin osallistuu 1300 vapaaehtoistyöntekijää.
Sanansaattajaa julkaisee Sley-Media Oy, jonka omistaa Sley.
