Arkkipiispa Tapio Luoma pohti Suomen ja Euroopan tulevaisuutta ja demokratian haasteita puheenvuorossaan Naantali24-tapahtumassa 12.6.
Tapio Luoma sanoi puheenvuorossaan, että maassamme ja Euroopassa eletään juuri näinä päivinä kiinnostavaa taitekohtaa, kun omat eduskuntavaalimme ja Europan Unionin parlamenttivaalit ovat takana.
”Pitkin kulunutta talvea ja kevättä on esitetty huolestuneita kysymyksiä siitä, mihin suuntaan maamme ja maanosamme on menossa. Yleisesti on tunnustettu, että Euroopan, Euroopan Unionin ja myös Suomen sisäinen yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttunut”, hän totesi.
Hän sanoi populismin saaneen kannattajia niistä, jotka ovat tyytymättömiä asemaansa yhteiskunnassa tai pettyneitä tähän asti harjoitettuun politiikkaan.
”Vihapuhe myrkyttää ilmapiiriä. Kysymys maahanmuutosta koettelee yhteiskuntarauhaa. Kulttuurien vuorovaikutuksen sijaan puhutaan kulttuurien yhteentörmäyksistä. Suurvaltapolitiikka heijastelee mahtimaiden uutta uhoa ja myös piittaamattomuutta kansainvälisiä sopimuksia kohtaan. Tietoisuus ilmastonmuutoksesta ei helpota oloa epävarmuuden keskellä.”
Hän sanoi, että historiastamme johtuen kokemus joko voittajan tai häviäjän roolista elää syvällä sielunmaisemassamme.
”Jaotteluita, joita ihmisten ja ihmisryhmien välille niin helposti muodostuu, on mahdollista lieventää. Hyvinvointiyhteiskunta on edelleen tärkeä tavoite. Polarisaatio, vihapuhe ja omiin kupliin juuttuminen on mahdollista muuttaa toisenlaiseksi, myönteisenä nähdyksi erilaisuudeksi, kriittiseksi mutta hyvää tarkoittavaksi vuoropuheluksi ja aitoon vuorovaikutukseen antautumiseksi.”
Hän totesi, että kaunan, kärsimättömyyden ja kovuuden haasteet on otettava vakavasti, jos haluamme rakentaa keskinäistä luottamusta.
”Suomi ja Eurooppa ovat nyt uuden edessä. Miten hoidamme luottamusta, joka on demokraattisen järjestelmän yksi perustava tekijä? Demokratia ei saa typistyä ihmisen kovuuden äänekkääksi huutamiseksi. Sen sijaan demokratian pitää kukoistaa haavoittuvien ihmisten yrityksenä, joka haluaa rakentaa meille kaikille yhteistä todellisuutta. Me pystymme parempaan. Toivoa on.”
Kirkon viestintä