Kirjoittanut
– Vihan logiikka havahduttaa yhä uudelleen huomaamaan ihmisluonnon synkät puolet, sanoo arkkipiispa Tapio Luoma. Arkkipiispa toteaa pääsiäistervehdyksessään aggressiivisen puheen muuttuneen Venäjän hyökkäyssodassa surmatöiksi Euroopassa.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma nostaa pääsiäistervehdyksessään esiin lähes kaikkien suomalaisten havaitseman tosiasian. Väkivallasta kertovilta uutisilta on mahdotonta välttyä.
– Ihmiset vahingoittavat toisiaan henkisesti ja ruumiillisesti. Sanoilla sivalletaan ja aseilla surmataan, arkkipiispa toteaa.
Luoman mukaan aggressiivinen vihapuhe on vakava ongelma. Euroopassa uhkaavat sanat ovat nyt muuttuneet valtioiden väliseksi sodaksi.
– Vihaisten puheiden vaarana on muuttua väkivaltaisiksi teoiksi, kuten on tapahtunut Euroopassa Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan ja kuten tapahtuu muualla maailmassa monissa konflikteissa. Vihan logiikka havahduttaa yhä uudelleen huomaamaan ihmisluonnon synkät puolet.
”Rakkauden, sovinnon ja rauhan sanoma ei sopinut siihen maailmankuvaan, jonka vallanpitäjät tahtoivat vallitsevan,”
Luoma huomauttaa, että pääsiäistä edeltävä paastonaika suuntaa kristillisessä perinteessä huomion ihmisten taipumukseen vahingoittaa toisiaan.
– Jeesus muodostui vallanpitäjille liian suureksi ongelmaksi. Valheiden avulla muokattu yleinen mielipide purkautui lopulta huutona: ”Ristiinnaulittakoon!” Rakkauden, sovinnon ja rauhan sanoma ei sopinut siihen maailmankuvaan, jonka vallanpitäjät tahtoivat vallitsevan, Luoma vertaa.
Hiljaisen viikon kertomus Jeesuksesta kateuden ja väkivallan uhrina on tummasävyinen.
– Kertomus ei kuitenkaan pääty tummiin tunnelmiin. Pääsiäisen uutinen Jeesuksen ylösnousemuksesta asettaa väkivallan ja vihan uuteen valoon. Kuolema ei sano viimeistä sanaa. Tyhjä hauta vakuuttaa, että elämä voittaa kuoleman, valo karkottaa pimeyden ja hyvä on pahaa voimakkaampi. Pääsiäinen julistaa Jumalan uskollisuutta ja rakkautta.
Eurooppaan työntyneen sodan ahdistaessa mieliä Jumalan rakkaudesta puhuminen tuntuu helposti naiivilta. Arkkipiispa Luoma näkee kristillisessä pääsiäisen sanomassa sekä kärsimyksen reaalisen olemassaolon että toivon, jota millään väkivallalla tai surmatöillä ei kyetä tuhahduttamaan.
– Hiljainen viikko ja sitä seuraava pääsiäinen kuvastavat osuvasti ihmiselämän suuria kysymyksiä. Kärsimystä ei aina voi välttää eikä elämässä kaikki suju toivotulla tavalla. Silti ihmismieli haluaa pitää kiinni toivosta ja luottaa valoisampaan tulevaisuuteen. Juuri tähän, valoisamman tulevaisuuden odottamiseen ja sen hyväksi toimimiseen pääsiäinen meitä kannustaa.
Arkkipiispa Tapio Luoman pääsiäistervehdys 12.4.2022 kokonaisuudessaan:
Voitto on saatu
Väkivallasta kertovilta uutisilta on mahdotonta välttyä. Ihmiset vahingoittavat toisiaan henkisesti ja ruumiillisesti. Sanoilla sivalletaan ja aseilla surmataan. Vihaisten puheiden vaarana on muuttua väkivaltaisiksi teoiksi, kuten on tapahtunut Euroopassa Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan ja kuten tapahtuu muualla maailmassa monissa konflikteissa. Vihan logiikka havahduttaa yhä uudelleen huomaamaan ihmisluonnon synkät puolet.
Pääsiäistä edeltä paastonaika suuntaa huomion ihmisten taipumukseen vahingoittaa toisiaan. Jeesus muodostui vallanpitäjille liian suureksi ongelmaksi. Valheiden avulla muokattu yleinen mielipide purkautui lopulta huutona: ”Ristiinnaulittakoon!” Rakkauden, sovinnon ja rauhan sanoma ei sopinut siihen maailmankuvaan, jonka vallanpitäjät tahtoivat vallitsevan.
Hiljaisen viikon kertomus Jeesuksesta kateuden ja väkivallan uhrina on tummasävyinen. Kertomus ei kuitenkaan pääty tummiin tunnelmiin. Pääsiäisen uutinen Jeesuksen ylösnousemuksesta asettaa väkivallan ja vihan uuteen valoon. Kuolema ei sano viimeistä sanaa. Tyhjä hauta vakuuttaa, että elämä voittaa kuoleman, valo karkottaa pimeyden ja hyvä on pahaa voimakkaampi. Pääsiäinen julistaa Jumalan uskollisuutta ja rakkautta.
Hiljainen viikko ja sitä seuraava pääsiäinen kuvastavat osuvasti ihmiselämän suuria kysymyksiä. Kärsimystä ei aina voi välttää eikä elämässä kaikki suju toivotulla tavalla. Silti ihmismieli haluaa pitää kiinni toivosta ja luottaa valoisampaan tulevaisuuteen. Juuri tähän, valoisamman tulevaisuuden odottamiseen ja sen hyväksi toimimiseen pääsiäinen meitä kannustaa.
Enkelin rohkaisu Jeesuksen haudalle saapuneille naisille on ajankohtainen myös tänään: ”Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi.” (Matt. 28:5-6)
Kristus nousi kuolleista!
