Elämäntaito: Kun Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa, salaperäinen puhelinsoitto sai jatkamaan – ”hän sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle” Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin

Arkkipiispa Tapio Luoma: Työ ei ole ihmisarvon mitta

 

Kirkon kuvapankki/Aarne Ormio

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma pohtii ajankohtaista yhteiskunnallista teemaa tuoreessa puheenvuorossaan ”Työ on muutakin kuin rahan ansaitsemisen väline – puheenvuoro työn arvosta”.

Puheenvuorossaan arkkipiispa toteaa, että keskustelu työstä on vaarassa kaventua kysymykseksi rahan ansaitsemisesta ja yhteiskunnallisesta tuottavuudesta. Työllä on luterilaisen työetiikan perusteella paljon laajempi merkitys: ”Työn merkitystä korostetaan, mutta työn korostamisessa ei ole kysymys sellaisesta oman paikan lunastamisesta, jonka ansiosta saan oikeuden olla olemassa.” Työn motivaatio kytkeytyy lähimmäisen palvelemiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen oman toiminnan kautta.

Työelämästä syrjäytyminen altistaa monitahoiselle huono-osaisuudelle.

Puheenvuorossaan arkkipiispa kritisoi näkemystä, jonka mukaan työstä tai työmarkkinakelpoisuudesta tulee ihmisarvon mitta: ”Työllä on niin keskeinen rooli yhteiskunnassa, että on vaikeaa elää hyväksyttyä elämää työelämän ulkopuolella. Työ näyttäytyy keskeisenä siteenä yksilön ja yhteiskunnan välillä. Työelämästä syrjäytyminen altistaa monitahoiselle huono-osaisuudelle, joka periytyy helposti seuraaville sukupolville. Samalla työtä koskeva keskustelu kaventuu valitettavan usein kysymykseen työstä rahan ansaitsemisen välineenä. On vaarana, että kansalaisuus korvautuu työmarkkinakansalaisuudella ja ihmisarvo markkinakelpoisuudella.”

Karas-Sana neliöb. 18.-24.11.

Työllä on arkkipiispan mukaan oma arvonsa, joka tiivistyy yhteisen hyvän edistämiseksi ja lähimmäisen palvelemiseksi. ”Työllä on taloudellisesta tuottavuudesta riippumaton arvo, joka liittyy jokaisen ihmisen arvon ja merkityksen ymmärtämiseen yhteisen hyvän edistämiseksi. Työn tekeminen ei ole niinkään välttämätön paha kuin välttämätön hyvä”, arkkipiispa toteaa puheenvuorossaan.

”Työelämän mielekkyyden rinnalla on tärkeää, ettei palkkatyötä pidetä ihmisen yhteiskuntakelpoisuuden mittarina. Erityisen haitallista tämä on vasta työelämään siirtyville, esimerkiksi nuorille, Suomeen vasta muuttaneille tai työelämään tauon jälkeen palaaville.”

Puheenvuoro työn arvosta on jatkoa viime syksyiselle puheenvuorolle ”Miksi kirkko ei saa vaieta köyhyydestä yhteiskunnassa?”  (4.10.2023). Puheenvuorossaan arkkipiispa puolusti kirkon oikeutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Arkkipiispan mukaan julkiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista ei tule nähdä puoluepolitikointina, vaan kirkko osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun omasta arvopohjastaan ja uskostaan käsin. Arkkipiispa korostaa, että kansalaisyhteiskunnan – myös uskontojen – aktiivinen osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun on tärkeää demokratian toimivuuden kannalta.