Kirjoittanut
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut minulle henkilökohtaisesti valtava pettymys, sanoo arkkipiispa Tapio Luoma. Seurakuntia on Suomessa jo ehditty valmistella ”pahimman varalle”.
– Sen jälkeen, kun päästiin irti ideologisesti hyvin värittyneestä kommunistisesta naapurista, oli toiveita siitä, että luottamus menee paljon syvemmälle tasolle, kuvaili arkkipiispa Tapio Luoma omaa suhdettaan kylmän sodan jälkeiseen Venäjään Radio Dein Piispan kyselytunnilla tänään keskiviikkona.
Luoman mukaan merkkejä Venäjällä tapahtuvasta suotuisasta kehityksestä oli vuosituhannen vaiheessa havaittavissa, mutta optimistinen tulkinta osoittautui jälkikäteen katsottuna virhearvioksi.
”Syvällä naapurimaan päättäjien ajatuksissa on ollut kaiken aikaa hyvin imperialistinen näkemys siitä, mikä on Venäjän rooli maailmassa.”
– Näköjään jossain siellä syvällä naapurimaan päättäjien ajatuksissa on ollut kaiken aikaa hyvin imperialistinen näkemys siitä, mikä on Venäjän rooli maailmassa, ja mitä sillä on lupa tehdä.
Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen arkkitehti on Vladimir Putinin, joka on hallinnut kahden vuosikymmenen ajan maataan autoritaarisin ottein. HS-gallupin mukaan yli puolet suomalaisista katsoo, että vastuu kauheuksista ei ole yksin hallitsijalla, vaan oma vastuunsa sodasta on myös Venäjän kansalla.
Arkkipiispa sanoo olevansa huolissaan venäläisiin kohdistuvasta antipatiasta.
– Vihan kohdistaminen keskuudessamme oleviin venäläisiin ei kuulu asiaan. On tarpeellista, että muistamme, että viime kädessä tästä tilanteesta vastuun kantavat Venäjän päättäjät.
Täyttä vastuuvapautta arkkipiispa ei silti Venäjän kansallekaan anna.
– He ovat antaneet tällaisen tapahtua. Emme tarkalleen voi tietää, millaista Venäjän valtion sisällä on elää sellaisen painostuksen alla, jossa Venäjän kansa on joutunut elämään viimeisten parinkymmen vuoden aikana. Totta kai se vastuu sillä kansakunnalla on, mutta kun me täällä Suomessa kohtaamme venäläisiä, vihan osoittaminen heitä kohtaan ei minusta ole paikallaan, tähdentää Luoma.
Arkkipiispan mielenrauhaa kannattelevat usko ja historia
Koronapandemiaa on seurannut sota Euroopassa. Piispan kyselytunnilla haluttiin kuulla arkkipiispan arvio suomalaisten henkisestä kestävyydestä.
– Kun tapahtuu kriisi kriisin perään, tuntuu kuin hengähdystaukoa ei olisi ollut vuosiin. Jossain syvällä meissä suomalaisissa kuitenkin on sitkeyttä, joka auttaa katsomaan toiveikkaasti tulevaisuuteen. Mielikuvissa elää ajatus siitä, että kyllä tämä jonakin päivänä on ohi, arvioi Luoma.
”Meidän vuoromme on katsella tällaista tapahtumaa.”
– Itse luotan siihen, että tulevaisuus on valoisa, ja selviämme tästä. Kirkon, uskonnollisten ja kristillisten yhteisöjen tehtävänä on tukea resilienssiä, luottamusta siihen, että vaikeistakin ajoista selvitään.
Tapio Luoman henkilökohtaiset toivon näköalat kumpuavat osaltaan Euroopan historian tarkastelusta.
– Hyvin erilaisia historiallisia käännekohtia osuu jokaisen sukupolven kohdalle. Meidän vuoromme on katsella tällaista tapahtumaa.
Luoman mukaan evankelis-luterilainen kirkko on omissa suunnitelmissaan valmistautunut myös sen varalle, että sota Ukrainassa eskaloituisi – ja synkimmät Suomea koskevat uhkakuvat toteutuisivat.
– Kaiken aikaa yhteistyö muiden valtion viranomaisten kanssa on toiminut. Luulen, että meidän seurakunnissa on aika hyvä valmius myös paljon synkempiä skenaarioita ihan käytännössä ottaa vastaan. On tärkeä kaikkein pahimman varalle varautua. Mutta meidän rukouksemme on, että koskaan sellaiseen ei tarvitsisi ryhtyä.
Piispan kyselytunnilla arkkipiispa Tapio Luomalle kysymyksiä vierailevina journalisteina esittivät toimittaja Minna Karkkola Uusi Suomi -verkkolehdestä, päätoimittaja Rope Kojonen Areiopagista ja toimituspäällikkö Freija Özcan Kotimaasta.
Piispan kyselytunti Dei Plus -palvelussa
