Puolustusvoimat uudistivat asepalvelusaikaan kuuluvaa uskonnollista sisältöä: enää ei opeteta uskontoa vaan sodan etiikkaa.
Ensimmäinen uudistus liittyy armeijan ennen pakollisiin hartauksiin ja muihin uskonnollisiin tilaisuuksiin, joihin osallistuminen on nykyään täysin vapaaehtoista. Ensimmäisen kerran luterilaiseen kirkkoon kuuluva varusmies saattoi jättää hartauden väliin Puolustusvoimien lippujuhlassa 4.6.
“Ohjeistus on varsin hyvä ja toimiva. Osallistujista muutama kymmenen ei halunnut osallistua kenttähartauteen,” kertoo Karjalan prikaatin kenttärovasti Kari Heikkinen YLE:lle. Kenttäpiispa Pekka Särkiö huomauttaa kuitenkin, että ohjeistusta vasta kokeillaan.
Kaikki tunnustuksellisuus on karsittu pois
Suurin muutos koskee armeijassa tarjottavaa opetusta. Nykyisistä kaikille pakollisista kirkollisen työn oppitunneista on karsittu kaikki tunnustuksellisuus. Uusilla oppitunneilla käsitellään muun muassa sodan etiikkaa sekä siviilielämän ristiriitoja.
”Se on hyvä asia meillekin, sillä ei tarvitse miettiä mitä saa tai ei saa sanoa.”
“Olemme siirtyneet jo aiemmin siihen suuntaan, että tunnustuksellisuutta on ollut tunneilla hyvin vähän. Jossain kohtaa on ollut joku lainaus Raamatusta. Nyt on selkeämpää, että tunnit ovat tunnustuksettomia. Se on hyvä asia meillekin, sillä ei tarvitse miettiä mitä saa tai ei saa sanoa” toteaa sotilaspastori Sanna Timonen.
“Sotilaspappien lähtökohtana on kulkea ihmisten rinnalla, tarjota yhdessäoloa ja kanssaeläjää arkeen ja juhlaan. Sotilaspapit tukevat henkilöstön eettistä toimintakykyä ja päätöksentekoa, sillä kaikkien ratkaisujen ja päätösten pitää olla eettisesti kestäviä”, pohtii merivoimien kenttärovasti Timo Waris. Etiikan oppitunneilla pyritään juuri tähän.
Vapaa-ajattelijatkaan eivät innostu
Uudistusta valmistellessa kuultiin muun muassa Vapaa-ajattelijain liittoa, jonka mielestä uudistukset ovat tervetulleita mutta eivät riittävän laajoja. Ongelmia ovat esimerkiksi yksityisyyteen kuuluvan vakaumuksen paljastaminen, mikäli hartaukseen ei osallistu vaikkapa sotilasparaatin aikana, sekä armeijassa tarjottavan henkisen tuen suppeus.
“Armeija on perinteisesti ajatellut, että sodan vaaran varalta papit hoitavat tämän hengellisen puolen. Siihen tarvittaisiin kuitenkin monipuolisempaa näkökulmaa”, kommentoi Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski.
Lähteet: yle.fi, Suomen Puolustusvoimat
Kuva: Jonas Forth /flickr.com
