Kirjoittanut
Arto Antturi, 59, aloitti Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) toiminnanjohtajana 1. syyskuuta.
Uudessa tehtävässä ympyrä sulkeutuu, sillä jo pikkupoikana Antturi sanoi lähetystyöntekijänä elämäntyönsä tehneelle tädilleen, Anna-Liisa Antturille, että hänestä tulisi tämän työn jatkaja.
Viime huhtikuussa Antturi siunasi 95-vuotiaana kuolleen tätinsä haudan lepoon.
– Kun hän nousi taivaan kirkkauteen, kapula siirtyi minulle.
Antturi on kasvanut helluntailaisessa kodissa. Hänen isänsä Kai Antturi oli Saalem-seurakunnan saarnaaja ja myöhemmin johtaja. Lähetystyö oli vahvasti esillä niin kodissa kuin seurakunnassa.
– Kotona kävi paljon lähetystyöntekijöitä ja opin ajattelemaan, että Kristuksen kirkko on maailmanlaajuinen. Tätini vietti elämästään 35 vuotta Keniassa ja Tansaniassa.
– Hänen lähettikirjeensä olivat jännittävää luettavaa. Hän oli yksi lapsuuteni sankareista.
Armeijan jälkeen Antturi lähti opiskelemaan teologiaa Helsingin yliopistoon. Vuosia myöhemmin, 37-vuotiaana, hän liittyi perheineen luterilaiseen kirkkoon ja sai pappisvihkimyksen.
Tavoittavaa mediatyötä kumppaneita tukien
Antturille lähetystyö on osallistumista siihen, mitä Jumala tekee.
– Kirkko on lähetetty kertomaan hyvää sanomaa kaikille.
– Enää ei tarvitse ajatella lähetystyötä erillisenä työmuotona, jota seurakunnat muistaessaan harrastavat, vaan lähetystyö nähdään kokonaisvaltaisesti kirkon ja seurakunnan perustehtävänä kaikkialla.
– Lähetys toteutuu kotiovella, naapuristossa, työpaikalla, mediassa, siis kaikkialla, missä ihmiset kohtaavat toisiaan. Lähetystehtävä toteutuu, kun kristityt elävät uskoaan todeksi, Antturi painottaa.
Perinteisissä lähetyskohteissa on viime vuosikymmeninä siirrytty tekemään työtä kumppanien kautta. Kun paikalliset seurakunnat ja yhteisöt seisovat omilla jaloillaan, on luontevaa, että työn painopiste siirtyy kumppanien auttamiseen ja tukemiseen lähettien lähettämisen sijaan.
Medialähetystyö on perusluonteeltaan kumppanien kautta tapahtuvaa työtä. Koska media toimii kielen kautta, tarvitaan paikallisia ihmisiä, jotka hallitsevat kielen hyvin.
– Erilaisissa avustavissa ja tukitehtävissä voi hyvin olla lähetettyjä työntekijöitä, joilla on jotain erityisosaamista.
Mahdollisuudet kasvuun
Sansalla on Antturin mielestä ainutlaatuinen tilaisuus juuri nyt, kun koronakevät avasi kirkossa kaikkien silmät medialähetykselle.
– On entistä tärkeämpää kertoa selkeästi, mitä median kautta lähetetty evankeliumi saa aikaan siellä, missä se otetaan vastaan. Kaikille – edes kirkon päätöksentekoon osallistuville – se ei tänä päivänä ole itsestään selvää.
Antturi uskoo myös, että medialähetystyöllä on mahdollisuuksia merkittävään kasvuun.
– Meidän tulee entisestään terävöittää viestiä niille suomalaisille, jotka eivät vielä ole tukijoita, mutta joiden sydäntä Jumala haluaa koskettaa medialähetystyön asialla ja joille evankeliumin levittäminen on tärkeää.
– Sansan työ tavoittaa laajasti ja on vaikuttavaa. Sen avulla voidaan sekä tukea paikallisia kristittyjä että kertoa evankeliumia Kristuksesta niille, jotka eivät häntä tunne. Olennaista olisi, että työn vaikuttavuudesta osattaisiin kertoa vakuuttavasti.
Antturi pitää mahdollisena yhteistyön tiivistämistä muiden järjestöjen kanssa, mikäli yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja mahdollisia kustannussäästöjä löytyy. Sen sijaan ajatukselle kirkon virallisten lähetysjärjestöjen yhdistämisestä hän ei lämpene.
– Itsenäisillä järjestöillä on aina mahdollisuus halutessaan neuvotella toistensa kanssa yhdistymisestä, mutta siihen en usko, että jokin ulkopuolinen taho ryhtyy yhdistämään järjestöjä. Kullakin järjestöllä on oma paikkansa.
Sairaus mursi ja muutti
Alkuvuodesta Sansan hallituksesta oltiin yhteydessä Arto Antturiin ja häneltä tiedusteltiin mahdollista kiinnostusta toiminnanjohtajan tehtävään. Hetken mietittyään mies vastasi myöntävästi. Sovittiin haastattelusta, mutta sitten iski korona. Antturi ja hänen vaimonsa Tiina sairastuivat molemmat – vaimo lievästi ja mies vakavasti. Lukuisat kristityt liittyivät vaimon käynnistämään esirukouskampanjaan Arton parantumisen puolesta.
– Kun hiljaisella viikolla makasin Meilahden sairaalassa vakavasti sairaana, se oli kuin läpivalaisu minulle. Olin hyvin heikko ja väsynyt. Viikon alussa ei tiedetty, selviäisinkö. Käänne parempaan tapahtui hyvin hitaasti.
– Samassa huoneessa oli kaksi somalimiestä, jotka pitivät kiinni rukoushetkistään. He rukoilivat hiljaa. Siellä mietin omaa rukoustani. Huomasin, että säännöllinen hetkirukous oli sairaana liian vaativaa. Samalla kuitenkin kaipasin sitä. Sairaan ihmisen rukous on hyvin heiveröistä. Jäljelle jäi vain vaivainen huokaus, mutta se riitti. Jumala otti sen vastaan.
Antturi kertoo kokeneensa sairaalassa eräänlaisen uudistumisen.
Työntekijät ja vapaaehtoiset yhdessä
Toukokuussa Sansan hallitus päätti valita Arto Antturin Sansan uudeksi toiminnanjohtajaksi. Hänen edeltäjänsä Juha Auvinen jää eläkkeelle vuodenvaihteessa.
– Kutsu, jonka olen saanut, on vakava ja vaativa. Toivon, että voin olla Jumalan virrassa tässä tehtävässä ja voin osaltani luoda edellytyksiä työlle ja sen etenemiselle.
– Iloitsen suunnattomasti Sansan sitoutuneista ja osaavista työntekijöistä, vapaaehtoisista ja tukijoista. Yhdessä työmme on mahdollinen.
Arto Antturin sydämellä on myös laaja vapaaehtoisten joukko. Hän toivoo, että yhteistyö heidän kanssaan voisi entisestään vahvistua.
– Pidän heidän panostaan erittäin tärkeänä ja haluan kiittää työstä, jota he ovat sitoutuneesti tehneet.
Voimaa rukouksesta ja eväitä Raamatusta
Rukous on Sansan työn ytimessä. Myös uusi toiminnanjohtaja luottaa rukoukseen.
– Rukoilijana äitini Sisko Antturi on esikuvani. Hän on elänyt kädet tiskivadissa ja suullaan kiittänyt Jeesusta. Hän on rukoileva ihminen, joka on esimerkillään opettanut meitä lapsia.
– Uudessa tehtävässä rukoilen uudenlaista viisautta sanoittaa evankeliumi tämän ajan ihmiselle, ettei evankeliumin leviäminen jäisi meistä kiinni. Koska tiedämme, että evankeliumi on Jumalan voima. Se tuo elämän ja vapauttaa ihmisen.
Raamattu on Antturille ehtymätön lähde ja pohjaton aarrearkku. Jos uusi toiminnanjohtaja kaipaa sanasta rohkaisua lähetystyöhön, hän ottaa esille Jeesuksen pitkän jäähyväispuheen Johanneksen evankeliumissa.
– Siinä Jeesus on lähdössä pois, mutta antaa seuraajilleen tehtävän ja varustaa heidät, siis meidät, tehtävää varten lupaamalla Pyhän Hengen.
Arto Antturi:
Pitäjänmäen kirkkoherra 2015–2020.
Vihitty papiksi vuonna 1998. Sitä ennen työskenteli kymmenen vuotta Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa tutkijana ja assistenttina.
Opiskellut ja työskennellyt Yhdysvalloissa ja Irlannissa.
Toisen kauden kirkolliskokousedustaja.
Naimisissa, kolmen aikuisen tyttären isä ja kahden lapsenlapsen vaari.
Sari Savela
Kirjoitus on julkaistu tällä viikolla ilmestyneessä Lähde-lehdessä 3/2020.
