Kirjoittanut
– Suomalaiset eivät tulleet kuin siirtomaaisännät, vaan he opettivat namibialaiset opettamaan itseään, kuvasi professori Samuel John suomalaisten merkitystä Namibiassa.
Kristinuskon muutosvoima oli teemana Suomen Kansallisella Rukousaamiaisella ja sen yhteydessä järjestetyssä Arvofoorumissa 15.3.
Arvofoorumin pääpuhuja oli Namibia University of Science and Technologyn dekaani Samuel John, joka puhui siitä, miten Namibiasta tuli Namibia. Professori John hehkutti Suomen osuutta Namibian muutoksessa. Suomalaiset lähetystyöntekijät julistivat ensin evankeliumiaa, ja heti perään oliterveydenhuollon ja koulutuksen vuoro. Nämä kolme mullistivat namibialaisen yhteiskunnan ja tekivät siitä vapaan maan.
Kommenttipuheenvuoron käytti Namibian Suomen suurlähettiläs Bonny Haufiku. Hän kertoi, että nykyiset namibialaiset ihmettelevät, kuinka kaukaisessa Suomessa annetaan lapsille sellaisia namibialaisia nimiä kuin Martti ja Toivo tai Selma ja Martta. Namibiassa nykyisin yleiset nimet kertovat siitä arvostuksesta, jota maa tuntee suomalaisia lähetystyöntekijöitä kohtaan.
“Kuinka kaukana Suomessa annetaan lapsille
namibialaisia nimiä kuten Toivo ja Martta?”
Suomalaiset tulivat Namibiaan hieman vahingossa, kertoi Suomi-Namibia –seuran puheenjohtaja Seppo Kalliokoski. Alun perin Suomen Lähetysseura perustettiin tekemään työtä sukulaiskansojen parissa Venäjällä. Venäjän tsaari ei sallinutkaan sitä, ja niin lähetyssaarnaaja Martti Rautanen, namibiatyön pioneeri, suuntasi Ambomaalle, joksi maata tuolloin kutsuttiin.
Suomalaisuuden perusta ei ole sisu vaan kristilliset arvot
VTT Anneli Portman puhui Arvofoorumissa siitä, miten Suomesta tuli Suomi. Hän totesi, että myös Suomessa kristillisyys on tuontitavaraa tuhannen vuoden takaa. Suomeen tuli kristillistä vaikutusta sekä idästä että lännestä. Monet kristillisyyteen liittyvät sanat ovat itäistä lainaa, mutta historiallisista syistä Suomi päätyi osaksi läntistä kristillisyyttä.
Anneli Portmanin mukaan luterilaiset arvot ovat yksi voimakkaimmin suomalaisuuteen vaikuttaneista tekijöistä. Niiden vaikutus näkyy siinä, että Suomessa arvostetaan työntekoa, niiden korostama rehellisyys on pohjana sille, että uskallamme luottaa toisiimme, ja niiden perusteella perhe on elämän keskiössä. On mielenkiintoista, että kansainvälisissä tutkimuksissa Suomi on nykyisin ensimmäisenä lähes kaikilla elämänaloilla.
Hyvinvointiyhteiskunnan juuret ovat syvällä kristillisyydessä.
Kun vertaa tämän päivän suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa siihen muinaissuomalaisten elämään, jota roomalainen historioitsija Tacitus kuvasi teoksessaan 2000 vuotta sitten, ero on valtava. Anneli Portmanin mukaan kaikki eivät enää tiedosta, että myös hyvinvointiyhteiskunnan juuret ovat syvällä kristillisyydessä.
Anneli Portmanin mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa on nähtävissä eriarvoistumiskehitystä. Sen seuraukset näkyvät arvomuutoksina. Uhatuksi joutuvat yhteisölliset arvot korostuvat, mutta uhatuksi tulemisen kokemus supistaa ”meidän” piiriä ja moraalista universumiamme vain omasta ryhmästä huolehtimiseen.
Arvofoorumin loppuyhteenvedon teki rovasti Hannu Nyman. Hän kysyi Namibian 150 vuoteen viitaten, mikä merkitys on lähetystyön ajallisella kestolla ja mikä rooli lähetyksellä on paikallisen kirkon myöhemmissä vaiheissa?
Samuel Johnin esitystä kuunnellessa kiinnittyi huomio siihen, miten hän vetosi raamatunjakeisiin ja Jeesuksen opetukseen. Sen sijaan suomalaisen yhteiskunnan arvomuutosta analysoinut Portman vetosi sosiaalitieteellisiin faktoihin. Onko suomalaisen yhteiskunnan arvomuutosten taustalla ja murenemisessa lopulta kyse nimenomaan kristillisen arvopohjan rapautumisesta?
Tilaisuuden moderaattorina toimi yliopettaja, TkT Sauli Ahvenjärvi.
Kansallisia Rukousaamiaisia on järjestetty Suomessa vuodesta 2015. Rukousaamiainen on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kutsuvierastilaisuus. Kutsuvierasjoukossa on liikemaailman, politiikan ja hengellisen elämän vaikuttajia. Rukousaamiaiselle osallistui noin 160 kutsuvierasta, joista 30 ulkomaalaista.
Rukousaamiaiset ovat maailmanlaajuinen liike. Ensimmäinen Kansallinen Rukousaamiainen järjestettiin Yhdysvalloissa vuonna 1953 ja siitä eteenpäin vuosittain. Kokoonkutsujana on aina Yhdysvaltain senaattoreiden ja kansanedustajien toimikunta. Puhujana on istuva presidentti. Nykyään rukousaamiaistapahtumia järjestetään yli 70 parlamentissa ympäri maailmaa.
Teksti: Arvofoorumin tiedotus
