Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Asiantuntijaryhmä selvittää elämän loppuvaiheen hoitoa ja eutanasiaa – mukana mm. uskontotieteen professori ja asiantuntija Kirkkohallituksesta

 

Terhi Utriainen aloitti Turun yliopiston uskontotieteen professorina tammikuussa 2018. Hän on myös jäsen STM:n työryhmässä. Kuva: Turun yliopiston viestintä

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on alkanut selvittää elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita. Työryhmä työskentelee kesän 2021 puoliväliin saakka.

– Asetettu työryhmä vastaa osaltaan siihen tarpeeseen, joka nostettiin esille eduskunnalle tehdyssä ns. eutanasia-aloitteessa, toteaa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko.

Lakialoitteen tarkoitus oli auttaa kuolevia ja kärsiviä henkilöitä, jotka haluavat omasta vapaasta tahdostaan kuolinapua tilanteessa, jossa lääketiede ei pysty riittävästi auttamaan. Aloitteessa toivottiin myös, että korkeatasoisen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon saatavuus turvataan kattavasti koko Suomessa.

Sansa neliöb. 11.11.-10.12.

Eduskunta hylkäsi varsinaisen aloitteen toukokuussa 2018, mutta edellytti, että laajapohjainen asiantuntijaryhmä ryhtyy selvittämään asiaa.

– Olen iloinen, että olemme ministeriössä voineet vastata eduskunnan toiveeseen näin nopeasti ja kattava selvitys elämän loppuvaiheen hoidosta lähtee nyt heti vahvasti liikkeelle. Loppuelämän hoitoon liittyy useita eettisiä kysymyksiä, joista yhtenä tärkeimmistä kansalaisten yhdenvertaisuus hoitoon pääsyssä, toteaa ministeri Saarikko.

Ensimmäisessä vaiheessa työryhmä luo kokonaiskuvan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän tilanteesta ja meneillään olevasta kehityksestä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämiseksi sekä elämän loppuvaiheen hoitoa ohjaavasta lainsäädännöstä.

Lisäksi se selvittää, millaista eutanasiaa tai avustettua itsemurhaa koskevaa lainsäädäntöä ja käytäntöjä on muissa maissa.

Toisessa vaiheessa työryhmä arvioi alustavasti eutanasiaa koskevien lainsäädäntömuutosten tarpeellisuutta.

Varsinaista eutanasian sallivan lainsäädäntömuutosten tarvetta voidaan aidosti arvioida vasta sitten, kun palliatiivisen ja saattohoidon palvelut on saatu Suomessa kattavasti käytäntöön.

Työryhmän puheenjohtaja on osaamiskeskusjohtaja Kristiina Tyynelä-Korhonen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Hänen ja varapuheenjohtajan lisäksi työryhmään kuuluu 23 jäsentä, 2 pysyvää asiantuntijaa sekä 4 asiantuntijasihteeriä.

Jäseniä ovat esimerkiksi uskontotieteen professori Terhi Utriainen Turun yliopistosta ja johtava asiantuntija Virpi Sipola Kirkkohallituksesta.

Asiantuntijaryhmän alaisuudessa työskentelee alatyöryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja ohjata eduskunnan syksyllä 2017 myöntämän määrärahan käyttöä. Yhden miljoonan euron määräraha käytetään palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämiseen erityisvastuualueilla sekä valtakunnalliseen koulutus- ja viestintäkampanjaan.

Palliatiivisella eli oireita lievittävällä hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin kun kuolemaan johtava tai henkeä uhkaava sairaus aiheuttaa potilaalle tai hänen läheisilleen monenlaista kärsimystä ja heikentää heidän elämänlaatuaan. 

Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joka ajoittuu viimeisille elinviikoille tai päiville.

lähde: STM:n tiedote 84/2018