Kirjoittanut
Jokainen ihminen tietää, että Jumala on olemassa, väitti kasvatuksen teorian ja tradition professori Tapio Puolimatka. Filosofian professori Jussi Kotkavirta puolestaan piti ajatusta epäuskottavana. Hänen mukaansa uskonnot ovat pyrkimyksiä tyydyttää ihmisen psykologisia tarpeita. Jyväskyläläisten professorien rauhanomainen yhteenotto toteutettiin Poltinahon seurakuntatalolla Hämeenlinnassa viime perjantaina.
Tapio Puolimatkan mukaan ihminen ei pääse pakoon sitä tosiasiaa, että on olemassa Jumala, joka välittää. Jokainen ihminen tietää välittömän kokemuksen perusteella, että Jumala on olemassa. Ateistiset filosofiat hän näkee verukkeina, jotka ihminen on kehitellyt paetakseen Jumalaa.
– Syväomatunnon tasolla ihminen tietää, että Jumala olemassa. Tätä ihminen ei pysty koskaan pyyhkimään pois. Pintaomatunnon tasolla voidaan keksiä verukkeita, joilla pyritään torjumaan tämä tieto, Puolimatka sanoi.
Jussi Kotkavirta puolusti näkemystä, jonka mukaan ateismi on johdonmukaisempi kanta kuin teismi eli Jumala-usko. Omaa vakaumustaan hän kuvasi negatiiviseksi ateismiksi, jonka kannattajaa uskonnollinen usko ei puhuttele tai vakuuta, mutta jolla ei ole tarvetta käydä uskontojen vastaista kamppailua. Samalla hän teki pesäeron tunnustukselliseen tai positiiviseen ateismiin, jota Suomessa edustavat muun muassa vapaa-ajattelijat. Nämä taistelevat ateistit vastustavat aktiivisesti uskontoja. He edustavat Kotkavirran mukaan vähemmistöä ateistien keskuudessa.
Miten selittyvät ihmisen perustarpeet?
Jussi Kotkavirran mielestä ihmisellä on monia psyykkisiä tarpeita, joiden kanssa ihmisillä on tarve tulla toimeen. Näitä tarpeita eri uskonnot tyydyttävät eri tavoilla.
– Meillä on tarve turvautua johonkin meitä suurempaan. Meillä on tarve rakastaa ja saada rakkautta. Meillä on tarve saada anteeksi asioita, jotka painavat omaatuntoamme. Meillä on tarve löytää ratkaisuja hyvää ja pahaa ja elämän mielekkyyttä koskeviin kysymyksiin. Meillä on tarve löytää vastauksia kysymyksiin kuoleman käsittämättömyydestä ja sietämättömyydestä.
– Uskontojen tavat vastata näihin tarpeisiin ovat erinomaisen hyvin toimivia. Tästä ei suinkaan seuraa sitä, että ainoastaan uskonnollinen usko voisi vastata näihin tarpeisiin. Ihmiset voivat tulla toimeen näiden tarpeidensa kanssa hyvin eri tavoin, yhä enemmän myös tavoilla, jotka eivät ole uskonnollisia, Jussi Kotkavirta totesi.
Tapio Puolimatka huomautti, että Kotkavirta erottaa tunteen ja tiedon liian kauaksi toisistaan. Todellisuudessa tunne on yksi väline, jonka avulla saamme tietoa.
– Esimerkiksi jyrkänteen reunalla kokemani pelko antaa minulle tietoa siitä, että olen vaarallisessa paikassa. Syyllisyyden kokeminen puolestaan antaa minulle tietoa siitä, että olen tehnyt jotain väärin. Entä miksi meillä on tarve uskoa Jumalaan? Mielekkäin selitys on mielestäni se, että tuo tarve antaa meille viitteen siitä, mikä on olemassa, Puolimatka väitti.
