Kirjoittanut
Tänään on kansainvälinen vainojen uhrien muistopäivä, jota vietetään holokaustin uhrien muistoksi. Tänä vuonna on merkkivuosi, kun Auschwitzin keskitysleirin vapautumisesta tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta.
Helsingin synagogassa pidetään tänään valtakunnallinen muistotilaisuus, jonka järjestää Holokaustin Uhrien Muisto ry. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu kyseiseen kutsuvierastilaisuuteen.
”Ei koskaan enää”
Helsingin juutalaisen seurakunnan tiedottaja Harriet Haras-Refael sanoo, että muistopäivä on myös solidaarisuuden osoitus.
– Tämähän on kansainvälinen muistopäivä, sitä siis vietetään muuallakin kuin vain juutalaisissa yhteisöissä. Sen avulla kunnioitetaan uhreja ja opetetaan historiaa, että voidaan sanoa ”ei koskaan enää”.
– Meillä on Suomessa kaksi (holokaustista) selviytyjää jäljellä. Vaikka heitä onkin niin vähän jäljellä, on tärkeää muistaa kyseiset tapahtumat. Ne ovat tahra Euroopan historiassa. Emme ajattele muistopäivänä vain pelkästään juutalaisia, vaan kaikkia muitakin vainojen uhreja, kuten romaneja, homoja, kehitysvammaisia ja poliittisia toisinajattelijoita.
Antisemitismi ei ole kadonnut vieläkään
On raportoitu, että antisemitismiset välikohtaukset ovat lisääntyneet viime vuosina Euroopassa. Millaisia ajatuksia tämä herättää?
– Toisaalta ei yllättävää. Antisemitismi ei ole koskaan kadonnut, toisen maailmansodan jälkeenkään. Onhan se näin tunnetasolla ajateltuna surullista, pelottavaa ja jopa raivostuttavaakin, että nykypäivänä on vielä ennakkoluuloisia ja stereotypioihin uskovia ihmisiä. Tätä tapahtuu monikulttuurisessakin yhteiskunnassa, mikä on käsittämättömäntä. Ei välttämättä edes haluta oppia vähemmistöistä.
– Suomessa tämä näkyy enemmänkin sitä kautta, että Israelissa tapahtuvien välikohtausten uutisointi vaikuttaa ihmisten reaktioihin juutalaisia kohtaan. On pelottavaa, kuinka politiikka sotketaan asiaan. Antisemitismi suomessa ei ole vain yhden ryhmän aiheuttamaa, vaan se ilmenee niin vasemmalla kuin oikealla, ja muissa ääriryhmissä.
