Konkreettinen kutsu lähetystyöhön yllätti Auviset, jotka olivat valmiit ottamaan kutsun vastaan. Nyt musiikki- ja opetustyö vievät perheen Mari-Kaisan lapsuusmaisemiin Japaniin.
– Kaste- ja lähetyskäsky koskee kaikkia kristittyjä. Ensimmäinen kysymys, joka pitää kysyä itseltään on: ”Haluanko lähteä”, sanovat Tuomas ja Mari-Kaisa Auvinen. He valmistautuvat lähtemään kesällä 2020 lähetystyöhön Japaniin lastensa Esterin ja Olivian Auviset rohkaisevat lähtöä omalla kohdallaan pohtivia rukoilemaan asian puolesta, ja esimerkiksi liittymään aluksi jonkun lähetystyöntekijän lähettäjätiimiin.
Mari-Kaisa on koulutukseltaan musiikin ja kotitalouden opettaja. Hän oli lähetyslapsena Japanissa 15-vuotiaaksi asti. Japani ja lähetystyö ovat olleet Mari-Kaisan sydämellä aina.
Tuomas on väitellyt filosofian tohtoriksi musiikkitieteen alalta. Hän on suorittanut myös opettajan pedagogiset opinnot. Hänen vanhempansa olivat lähetystyössä Sambiassa, tosin vasta Tuomaksen aikuistuttua. Tuomas on tehnyt työuransa pääasiassa Suomen Raamattuopiston musiikkilinjan opettajana.
Auviset tulevat työskentelemään NLM:n (Norwegian Lutheran Mission) työntekijöiden kanssa Länsi-Japanin luterilaisen kirkon puitteissa. Tuleva koti on Kobessa, Japanin pääsaarella. Mari-Kaisan osalta työtehtäviksi on kaavailtu ainakin raamattukoulussa opettamista ja naistyötä. Tuomaan tehtäväksi suunnitellaan opettamista teologisessa seminaarissa. Yhdessä Tuomas ja Mari-Kaisa tekevät musiikkityötä, joka sisältää esiintymisiä kirkoissa sekä seurakuntaan kutsuvissa tilaisuuksissa kirkon ulkopuolella, ja säestämistä jumalanpalveluksissa.
– Rukoilemme, että moni saisi musiikkityön kautta kuulla evankeliumin ensimmäistä kertaa. Kutsumustamme voisi kuvata Jesajan kirjan luvun 40 kolmas jae: ”Ääni huutaa: Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme.” Tämä on lähetystyön tehtävä Japanissa edelleen.
Aluksi edessä ovat kieliopinnot. Tuomas menee kielikouluun, ja Mari-Kaisa laajentaa kanji-sanamerkkien osaamistaan voidakseen kommunikoida paremmin kirjallisesti.
Millä tavoin olette kokeneet Jumalan johdattaneen teitä lähetystyöhön?
– Emme ajatelleet lähetystyöhön lähtemistä, sillä emme kokeneet mahtuvamme perinteiseen lähetystyöntekijän muottiin, jossa toinen on pappi tai vähintään teologi ja toinen terveydenhuoltoalalla. Toukokuussa 2019 Tuomas tapasi sattumalta Kylväjän työntekijän Juri Veikkolan Raamattuopiston ruokalassa, ja he alkoivat keskustella asiasta. Sen jälkeen Kylväjästä otettiin meihin yhteyttä, ja saimme ulkoisen kutsun lähteä työhön Japaniin. Ajatus siitä, että meidän kyvyillämme ja taustallamme voisi palvella lähetystyössä Japanissa, alkoi realisoitua, ja aloitimme lähetyskurssin tammikuussa 2020. Sen jälkeen lähtöön liittyvät palaset ovat loksahdellet kohdalleen ainakin tähän mennessä.
Esterin ja Olivian tuleva koulu Kobessa on Marist Brothers International School. Koulukieli on englanti, ja tytöt opiskelevat kansainvälisessä IB-opetusohjelmassa. He ovat suhtautuneet lähtöön melko positiivisesti. Ester toteaa, että on hauskaa lähteä, mutta haikeaa jättää kaverit. Olivian mielestä lähteminen on kivaa ja jännittävää.
Millaisten asioiden puolesta toivotte lähettäjienne rukoilevan?
– Ensisijaisesti toivomme esirukouksia lastemme sopeutumisen puolesta. Toivomme, että he saisivat kavereita ja viihtyisivät uudessa koulussaan ja ympäristössään. Pyydämme rukousta myös sen puolesta, että meille löytyisi koti, jossa on hyvä elää, ja että kohtaamiset paikallisten ihmisten kanssa voisivat edistää Jumalan valtakuntaa ja evankeliumin leviämistä. Lopulta mikään ei ole yhtä tärkeää kuin se, että kohtaamamme ihmiset olisivat kerran kanssamme taivaassa.
Kuva: Jussi Valkeajoki
