Kirjoittanut
Avoparit riitelevät enemmän kuin avioparit. Riitoja syntyy varsinkin arvoista ja elämäntyyleistä.
Avoparien käsitys parisuhteestaan on myös kielteisempi kuin avioparien. He myös miettivät eroa useammin kuin naimisissa olevat.
Asia selviää Väestöliiton perhebarometrista. Barometrissa selvitettiin suomalaisten avio- ja avoliittojen vahvuuksia ja ristiriitoja sekä syitä avio- ja avoeroihin. Uusina kohderyhminä tutkimukseen poimittiin avoliittolaiset ja avoeronneet.
Avoero koetaan hiukan helpompana kuin avioero. Muuten erot ovat hyvin samankaltaisia, esimerkiksi eron jälkeiset tunteet ovat hyvin samantyyppisiä kuin avioeron jälkeiset tunteet.
Useimmilla suomalaisilla pareilla meni suhteellisen hyvin. He kokivat liittonsa vastaavan odotuksiaan ja tarpeitaan ja tunsivat saavansa arvostusta puolisoltaan.
Suomenkielisistä 40 prosenttia ja ruotsinkielisistä 60 prosenttia oli erittäin tyytyväinen puolisoonsa. Muistakin vastaajista suurin osa oli parisuhteessaan melko onnellinen. Vain kymmenesosa parisuhteessa elävistä ei olisi enää halunnut elää nykyisen kumppaninsa kanssa.
Arvoihin liittyvät näkemyserot vaikempia sopia
Hyvä parisuhde rakentuu ennen kaikkea luottamuksen ja molemminpuolisen arvostuksen ja kunnioituksen varaan.
– Hyvän parisuhteen tärkeimmät ominaisuudet olivat sangen epäromanttisia. Parisuhde näyttäytyi erityisesti yhteistyösuhteena, jonka tavoitteet ovat käytännöllisiä, kertoo Perhebarometrin tehnyt tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta.
Ero on harvoin jonkun yksittäisen ongelman seurausta, vaan kyse on monien asioiden kasautumisesta. Eroajatuksia synnytti erityisesti pettymys odotuksiin, jotka eivät täyttyneet suhteessa.
Eronneiden yleisimpiä ristiriitojen aiheita olivat puolisoiden erilaiset arvot ja elämäntyylit, kommunikaatiovaikeudet, vapaa-ajan käyttö sekä läheisyyden ja tunteiden ilmaisu.
Naisilla oli parisuhteissa paljon enemmän erilaisia odotuksia, he olivat kokeneet ristiriitoja miehiä useammin ja erityisesti yhteisen ajan puute oli muodostunut heille ongelmaksi.
– Ristiriidat muodostavat suuren eroriskin, jos niistä ei pystytä sopimaan. Vaikeasti sovittavia asioita ovat juuri arvoihin ja elämän päämääriin liittyvät isommat näkemyserot. Jos ihminen ei tunne saavansa puolisoltaan henkistä tukea, on se huomattava riskitekijä. Tärkein yksittäinen erosyy oli jonkin kolmannen, joko asian tai henkilön, astuminen puolisoiden välille, selvittää Osmo Kontula.
Eroa harkittiin keskimäärin vuodesta kahteen vuoteen. Neljä viidesosaa eronneista väitti selvinneensä erostaan hyvin ja joka toinen jopa erittäin hyvin.
Neljä viidesosaa kertoi myös onnellisuutensa lisääntyneen eron ansiosta huomattavasti. Toisaalta 40 prosenttia eronneista ilmoitti eron olleen hänelle vaikea kokemus. Noin viidesosa eronneista koki elämänsä muuttuneen eron takia huonompaan suuntaan. Kolmannekselle eronneista oli yhteisten lapsien huollosta sopiminen tuottanut vaikeuksia.
Ruotsinkieliset parisuhteet onnellisempia
Ruotsinkielisillä pariskunnilla on 40 prosenttia pienempi todennäköisyys erota kuin suomenkielisillä.
Ruotsinkielisten parisuhde oli hieman useammin hyvin onnellinen ja heillä oli vähemmän ristiriitoja avioliitoissaan. Naisilla tämä kieliryhmien välinen ero oli erityisen suuri.
– Ruotsinkieliset olivat selkeästi tyytyväisempiä kahdenkeskisen ajan määrään kuin suomenkieliset. Tämä vahvisti heidän onnellisuuttaan ja yhteenkuuluvuuttaan. Miltei puolet ruotsinkielisistä eli harvaan asutulla maaseudulla, jossa myös suomenkielisetkin eroavat vähemmän. Tämä tukee aiempia tutkimuksia siitä, että kaupunkiasumiseen liittyvä kiire ja stressi syövät parisuhdetyytyväisyyttä, kun taas maaseudulla parisuhteissa on enemmän yhteistä aikaa, Kontula toteaa.
