Kirjoittanut
Kun Ashana* lähetti 4-vuotiaan poikansa Jahangirin* kouluun, hän tiesi, että jotkut koulukavereista saattaisivat kiusata tätä. Ashanan perhe oli luopunut islamista ja kääntynyt kristinuskoon, ja koko yhteisö oli siitä selvillä.
Bangladeshissa kristittyjen osuus väestöstä on vain 0,06 prosenttia. Kristityksi kääntyneitä pidetään usein vääräuskoisina ja heitä myös kohdellaan toisen luokan kansalaisina.
Siitä huolimatta Ashana ei osannut odottaa, mitä oli tulossa. Jahangir juoksi yllättäen kotiin tunteja ennen koulupäivän päättymistä. Poika kertoi opettajan antaneen hänelle vapaapäivän, koska hän ei ollut mahtunut mihinkään istumaan. Sitten opettaja oli lähettänyt hänet kotiin.
Jahangir oli tietysti innoissaan vapaapäivästä (kuten kuka tahansa lapsi), mutta Ashana tiesi oikein hyvin, ettei kyse ollut istumapaikasta.
Opettajan selitys järkytti
Seuraavana päivänä Ashana meni miehensä kanssa kysymään opettajalta, miksi poika oli lähetetty kotiin niin vähäpätöisen syyn takia. Opettajan tyly ja anteeksipyytelemätön vastaus järkytti vanhempia.
”Jos Jahangir tulee kouluun ja istuu muslimipoikien viereen, nämä saattavat lähteä koulusta”, opettaja selitti. ”He eivät halua istua kristityn pojan vieressä koulutunneilla.”
Niinpä opettaja kehotti Jahangiria lähtemään koulusta, sillä hän tiesi perheen hylänneen islamin ja kääntyneen kristinuskoon. Valitettavasti tällaiset tapaukset eivät ole harvinaisia sen enempää Bangladeshissa kuin missään muuallakaan maailmassa, missä Jeesuksen seuraamisella on hintansa.
Sekä opettajat että koulukaverit saattavat kiusata kristittyjä lapsia siinä määrin, että he menettävät opiskelumotivaationsa ja lopettavat koulunkäynnin.
Monille nuorille Bangladeshin kristityille – ja erityisesti muslimitaustaisten perheiden lapsille – koulu on usein kärsimyksen ja vainon paikka. Sekä opettajat että koulukaverit saattavat kiusata heitä siinä määrin, että he menettävät opiskelumotivaationsa ja lopettavat koulunkäynnin.
Lapsuuden vainokokemus aiheuttaa monesti myös sen, että nuoret myöhemmin katsovat parhaaksi salata uskonsa ja varttuvat aikuisiksi eräänlaisina piilokristittyinä.
Ilman tarvittavaa tukea ja tietoa Ashanan kaltaisilla vanhemmilla ei ole keinoja puuttua kouluongelmiin. Myös saadut neuvot kuten ”älä ajattele sitä” tai ”kristittyinä meitä vainotaan, ja se on vain kestettävä” ovat usein hyödyttömiä.
Jos kyse on siitä, että omaa lasta halveksitaan ja häneltä viedään oikeus arvokkaaseen asiaan kuten koulutukseen, tilanteen kestäminen on vaikeaa. Ashana tietää sen oikein hyvin.
Paikalliskumppanimme ovat kulkeneet Jahangirin perheen rinnalla rohkaisten heitä ja rukoillen heidän kanssaan. He pyytävät meitä muistamaan perhettä rukouksin.
*Nimet muutettu turvallisuussyistä
Lue lisää kristittyjen tilanteesta Bangladeshissa.
