Marja Kallio luuli, että arkuus ilmaista ajatuksiaan tai tehdä aloitteita oli vain osa hänen persoonaansa. Tiedostamattomien kipujen kohtaaminen on valanut uskoa Jumalan parantavaan työhön.
Kun Jumala kutsui Vuokko Erärannan ja Marja Äikään perustamaan sielunhoitokodin, johon ihmiset voivat tulla käsittelemään asioitaan, he rukoilivat kaksi vuotta saadakseen Jumalan neuvot toiminnan perustaksi. Malleja tai kokemusta sellaisesta ei ollut.
Kahden naisen 1980-luvulla aloittama yhdistysmuotoinen työ herätti varsinkin alussa paljon epäileviä kysymyksiä, mutta vuosien myötä asenteet yleensäkin sielunhoitotyöhön ovat täysin muuttuneet.
Ennen tätä kutsumustehtävää Marja tunnisti oman sisäisen parantumisen tarpeensa Raamatun äärellä ja kävi prosessin läpi Pyhän Hengen johdattaessa askel askeleelta.
– Koin oloni jotenkin sisäisesti ahtaaksi, olin arka enkä uskaltanut ilmaista ajatuksia tai tehdä aloitteita. Ajattelin, että minä nyt vain olen tällainen. Mutta sitten luin Raamatusta kohdan, missä Jumala kehottaa Israelin kansaa ottamaan omakseen maan, jonka Jumala oli heille luvannut. Se alkoi puhua minulle, että on jotain, mikä kuuluu minulle, mutta mitä en ole ottanut omakseni.
Matka Pyhän Hengen kanssa
Seuraavaksi Pyhä Henki kysyi Marjalta, olisiko tämä valmis lähtemään hänen kanssaan matkalle, jossa yhdessä käytäisiin läpi hänen menneisyytensä. Marja ei ymmärtänyt, mistä on kyse, mutta suostui. Sen jälkeen Pyhä Henki alkoi nostaa hänen mieleensä yksi kerrallaan asioita, jotka osoittautuivat kipeiksi, parantumista tarvitseviksi haavoiksi. Tiedostamattomina ja hoitamattomina ne vaikuttivat kielteisesti Marjan elämään.
– En ollut ymmärtänyt, että suhteeni isääni oli niin kipeä kuin se oli. Se kipu purkautui nyt ulos itkuna ja muotoutui sanoiksi ”Isä, miksi et koskaan tunnustanut minun persoonani arvoa? Miksi et koskaan sanonut, että Marja, olet hyvä tyttö?”
– Koin, että samalla kun sain purkaa sisälleni jääneen tuskan ulos, Pyhä Henki vuodatti omaa parantavaa öljyään haavoihini.
Oman kokemuksen perusteella Marja on voinut toisillekin vakuuttaa, että Jeesus on Pelastajamme, joka tuli myös parantamaan särkyneitä sydämiä ja vapauttamaan vangittuja.
Pyhän Hengen läsnäolo sielunhoitotilanteessa voi johtaa suoraan ongelmien juuriin. Kyse on kuitenkin aina kolmikantayhteistyöstä henkilön, sielunhoitajan ja Pyhän Hengen kanssa.
– Kun henkilö suostuu sydämestään siihen, että Jumala saa tehdä työtänsä hänessä, niin vaikka se tekisi kipeääkin, jotain tapahtuu, Marja sanoo.
Kutsumus maksaa
Kun Betania-koti perustettiin silloisen Vammalan kaupungin Sammaljoen kylällä, sielunhoitotyö ja samanaikainen rakennusten remontointi työn tarpeita vastaaviksi olivat suuri haaste. Marja päätteli, että omaa perhettä ja tällaista kutsumusta ei pysty yhdistämään. Sen hinnan hän oli valmis maksamaan.
Kun työ Betania-kodissa vakiintui, lisääntyivät kutsut tulla opettamaan sisäisen parantumisen asioita Suomen seurakuntiin, mutta myös Ruotsiin ja Viroon. Marjan ja Vuokon käytännön taakkaa alkoivat tulla jakamaan monet miehet ja naiset pitemmiksi ja tai lyhyemmiksi ajoiksi.
Yksi heistä oli työnsä takia paljon maailmaa nähnyt ja kaikenlaisten koneiden korjaamiseen perehtynyt Tapio Kallio. Hänestä tuli Marjan ystävä, puoliso ja esirukoilija, joka ei väsy etsimään ratkaisuja Betania-kodin koneiden ja rakennusten kunnossapitoon. Miehen kielitaito ja motocross-kokemus ovat korvaamaton apu ulkomaanmatkoilla.
Eläkeikä tuli ja meni, mutta Marjan palvelutehtävä näyttää vain laajenevan, viimeksi Israeliin venäjänkielisten pariin. Hän pitää lahjana ja etuoikeutena tehtävää, joka on merkinnyt täyspainoista, rikasta elämää. Mutta ilman sisäistä parantumista sitä ei olisi koskaan tullut.
– Mahdollisuuksia oli, mutta en uskaltanut luottaa, että selviydyn, Marja kertoo.
Marja ei koe olevansa vain Jumalan palvelija, vaan myös taivaan Isän rakastettu tytär. Välillä hän kokee, miten Isä johtaa elämään ihan vain jotain kivaa, mistä lapsi pitää. Arjen keskellä Isä saa usein kiitosta.
– Monesti työssä olen saanut ihmetellen huokaista, että ”Isä, sä teit sen taas! Voi Isä, miten hienosti hoidit tämän homman!”
