Terroristijärjestö al-Qaidan perustaja Osama bin Ladenin surma herätti maailman medioissa vilkkaan keskustelun kostamisesta.
Mitä pidempään surmaamisesta on kulunut, sitä enemmän kirkoissa ja muissa uskonnollisissa yhteisöissä on otettu kantaa surmareaktioihin, sanoo Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Markku Ruotsila Helsingin yliopistosta.
Yhdysvalloissa tieto bin Ladenin kuolemasta sai liikkeelle juhlivat väkijoukot muun muassa New Yorkissa ja Washingtonissa. Juhlijat pitivät maailman vaarallisimpana pidetyn terroristipäällikön surmaa oikeutettuna kostona syyskuun 11. päivän iskuista.
Myös Yhdysvaltojen presidentti Barack Obamakin sanoi surmauutista ilmoittaessaan:
– Oikeus on tapahtunut.
Dosentti Markku Ruotsilan mukaan Yhdysvaltojen kristillisellä kentällä esiintyy vahvoja vanhatestamentillisia korostuksia, joihin kuuluu myös koston teema. Vääryydestä on oikeutettua rangaista. Sovitusta haetaan kostosta, ei anteeksiantamisesta.
Vanhatestamentilliset näkemykset näkyvät erityisesti maan kristillisen oikeiston mielipiteissä, mutta esiintyvät myös protestanttisessa kansanuskossa.
– Kristillisyys ja amerikkalainen kansallistunne sekoittuvat kirkkojen virallisesta opetuksesta erillisessä uskonnollisuudessa. Valtiovalta nähdään Jumalan miekkana, joka rankaisee pahantekijöitä. Yhdysvallat on ainutlaatuinen kristillinen paikka, jonka Jumala on valinnut tehtäviinsä.
Kansanuskolla on pitkät juuret. Ruotsilan mukaan jo 1600-luvun puritaanien yhteisöt olivat eräänlaisia kirkkovaltioita ja pitivät itseään Uutena Jerusalemina.
– Tämä ajattelu on lientynyt ajan kuluessa, mutta vaikuttaa edelleen taustalla.
Ruotsila muistuttaa, että vanhatestamentillinen kansanusko tulee erottaa kirkkojen virallisesta opetuksesta. Useat amerikkalaisten kirkkojen johtajat ja opettajat ovat kritisoineet kostolla ja kuolemalla ilakointia.
