Kirjoittanut
Australia muuttuu nopeasti aasialaisten maahanmuuton seurauksena. Buddhalaisten määrä maassa on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, ja myös moni ”aussi” on kääntynyt buddhalaiseksi. Mutta mitä buddhalaisuudelle tapahtuu, kun sen tärkein ikoni Dalai-lama kuolee?
Australian runsaasta 20 miljoonasta asukkaasta yli kymmenen prosenttia on aasialaista syntyperää. Vuonna 2020 aasialaisia arvioidaan olevan noin 15 prosenttia väestöstä. Muuttoliikkeen seurauksena myös maan uskonnollinen kartta muuttuu. Australiassa buddhalaisuus on jo nyt kristinuskon jälkeen toiseksi suurin ja ylivoimaisesti nopeimmin kasvava uskontokunta.
Buddhalaisten määrä on kaksinkertaistunut noin kymmenessä vuodessa. Vaikka buddhalaisia on väkiluvusta vain reilu kaksi prosenttia, uskonto näkyy etenkin kaupunkien katukuvassa jo paljon.
Länsi-Sydneyn alueella toimii yli 50 Buddhan temppeliä. New South Walesissa, Australian tiheimmin asutulla alueella on vähintään 150 pyhättöä.
Perinteet eivät kiinnosta
Joillain Australian alueilla jo yli viisi prosenttia australialaisista on omaksunut buddhalaisuuden omaksi uskonnokseen. Käännynnäiset ovat usein ”ausseja” eli kantaväestöön kuuluvia australialaisia.
– Verrattuna kristinuskoon buddhismissa tuntuu kiehtovan se, ettei se vaadi kannattajaltaan sitoutumista mihinkään tiettyyn dogmiin, toimittaja Darren Nelson sanoo Buddishm today -verkkosivulla.
– Buddhalaiset eivät evankelioi kiihkeästi. Uskonnon omaksujat ovat usein hyvin koulutettuja aikuisia, joita houkuttelee opetus sisäisestä rauhasta.
Australialaisten mielilause, ”No worries, mate”, tuntuu sopivan buddhalaisuuden levittäjille. Buddhalaisuudessa ei tunnusteta persoonallista Jumalaa eikä taivasta tai helvettiä.
Myös kanadalaisen Waterloon yliopiston professori Jeff Wilson uskoo, että juuri mietiskely vetoaa länsimaiseen maallistuneeseen ihmiseen.
– He eivät ole kiinnostuneita buddhismin perinteisemmästä puolesta, Wilson kirjoittaa Patheos-sivuston blogissaan.
Tärkeä dalai-lama
Buddhalaisuuden lisäksi maahanmuuton mukana useat muutkin idän uskonnot ovat voimistaneet asemiaan Australiassa. Buddhalaisuus kasvaa Australiassa lähes kuuden prosentin vuosivauhdilla, hindulaisuus hieman hitaammin.
Maan parlamentissa on käyty keskusteluja aasialaisten maahanmuuton johdosta. Puheenvuoroissa ei kuitenkaan ole uskonnollista ulottuvuutta.
Useat evankeliset seurakunnat ovat tehostaneet toimintaansa maahanmuuttajien parissa. Seurakunnissa on järjestetty rukousviikkoja ja koulutustapahtumia idän uskontojen kohtaamiseksi.
Tämän ajan tärkein buddhalaisuusikoni on tiibetiläinen Dalai-lamana tunnettu Tenzin Gyatso. Australiassa – monen muun maan tavoin – Dalai-laman vierailu on merkittävä tapahtuma ja hänen puhetilaisuutensa kokoavat kymmeniä tuhansia kuulijoita. Dalai-laman agendalla oleva Tiibetin itsenäisyyshanke tarjoaa yhdistävän protestin ja taistelun, jota myös harmoniaa korostavat buddhalaiset tarvitsevat.
Professori Jeff Wilson uskoo, että buddhalaisuus tulee kohtaamaan kriisin, kun Tenzin Gyatso, 79, todennäköisesti parin vuosikymmenen sisällä kuolee.
– Toisaalta buddhalaisuuden piiristä tulee nousemaan uusia naisjohtajia, jotka vetoavat moderneihin naisiin. Myös ympäristöaatteen vahvistuminen tukee buddhalaisuutta, Wilson kirjoittaa.
