Kirjoittanut
Suvaitsevaisuuden puolestapuhujana tunnettu Dalai-lama saapuu ensi viikolla viidettä kertaa Suomeen. Hänen uskonnollinen missionsa jää lännessä usein vähälle huomiolle, samoin Tiibetin buddhalaisuuden okkultistinen luonne.
Torstaina 18. elokuuta Suomeen saapuva Dalai-lama, oikealta nimeltään Tenzin Gyatso, on buddhalaisuuden kävelevä mainos. 76-vuotias tiibetinbuddhalaisten hengellinen johtaja on voittanut puolelleen lukuisten ei-buddhalaisten sydämet.
Näin siitä huolimatta, että hän itse on johdonmukaisesti torjunut missionaalisen lähestymistavan – tai ehkä juuri siksi, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola pohtii.
– Dalai-laman mukaan ihmisten tulisi omaksua buddhalaisia näkemyksiä oman uskonnollisen kontekstinsa puitteissa. Tutkimuksista tiedetään, että esimerkiksi Suomessa tällainen suhtautumistapa koetaan puoleensavetäväksi: suomalaiset vierastavat eniten aktiivisesti lähetystyötä tekeviä uskontoja, kuten Jehovan todistajia ja mormoneja, Ketola toteaa.
– Buddhalaisuudesta löytyy toki myös jyrkkiä ja näkemyksiään aktiivisesti levittäviä suuntauksia, mutta Dalai-laman ansiosta monien mielikuva uskonnosta on hyvin rauhanomainen.
Dalai-lama vierailee Suomessa Suomalais-tiibetiläisen kulttuuriseuran ja Songtsen ry:n kutsumana. Torstaista sunnuntaihin kestävään vierailuun sisältyy yleisötilaisuus Espoon Barona Areenalla, jossa hän opettaa muun muassa otsikolla ”Myötätunnon voima”.
”Ei mitään kevytbuddhalaisuutta”
Buddhalaisuus on viime vuosikymmeninä kasvattanut suosiotaan lännessä, ja eri suuntauksista juuri Tiibetin buddhalaisuus on monessa maassa voimakkaimmassa myötätuulessa.
Näin myös Suomessa, vaikka yhteisöjen jäsenmäärät ovatkin täällä vielä pieniä.
Suomessa Tiibetin buddhalaisuuden suosion kasvu alkoi Kimmo Ketolan mukaan ilmetä 1990-luvun lopulla uusien yhteisöjen perustamisena. Tällä hetkellä suuntausta edustaviin yhteisöihin kuuluu noin 400 suomalaista, kun buddhalaisiin yhteisöihin kuuluvia on maassamme kaikkiaan noin puolitoista tuhatta, valtaosa maahanmuuttajia.
Myös valtaosa Suomessa viime vuosina vierailleista buddhalaisopettajista on edustanut Tiibetin buddhalaisuutta.
Tutkijaa ilmiö askarruttaa.
– Tiibetin buddhalaisuudessa uskonnolliset elementit ovat vahvasti esillä. Rakennetaan temppeleitä, ja palvontarituaaleja saatetaan Suomessakin tehdä tiibetin kielellä. Tämä on kiinnostavaa, sillä perinteisesti itämaisten uskontojen meditaatioon ja elämänfilosofiaan keskittyneet kevytversiot ovat vedonneet länsimaissa paremmin.
”Henkimaailma läsnä kaikessa”
Ketolan mukaan Dalai-lama toimii hyvänä mainoksena myös uskonnolle ylipäätään.
– Uusateismin mukaan uskonnot ovat ihmisille haitallisia ja lietsovat eripuraa. Myös kristityt hyötyvät siitä, että löytyy uskonnolle omistautuneita henkilöitä, jotka elävät oppiensa mukaan ja näyttävät edesauttavan rauhaa ja sopusointua uskonyhteisöjen välillä.
Yhdysvalloissa asuva, tiibetinbuddhalaisten evankelioimishankkeessa työskentelevä suomalainen lähetystyöntekijä suhtautuu Dalai-laman toimintaan varauksellisemmin.
Hänen mukaansa Dalai-laman suvaitsevaisuusimagossa on osittain kyse käsitteille annettavista merkityksistä.
– Dalai-laman nettisivut sanovat, että hänellä on kaksi tavoitetta: edistää myötätunnon ja rauhan leviämistä maailmassa. Koska buddhalaisuuden mukaan myötätunto on muun muassa sitä, että auttaa muita ihmisiä valaistumiseen, sen levittäminen tarkoittaa buddhalaisuuden edistämistä, lähetti toteaa.
Työskentelymahdollisuutensa turvatakseen hän ei halua esiintyä julkisuudessa nimellään.
Hän rinnastaa Dalai-laman muihin tiibetinbuddhalaisiin munkkeihin, jotka pitävät luentoja ja suorittavat hengellisiä rituaaleja siellä missä liikkuvat. Espoon areenalla rituaaleja tuskin nähdään, mutta muun muassa heinäkuisella Washingtonin-vierailullaan Dalai-lama johti Maailman Rauhan Kalachakra -seremonian. Näyttävään toimitukseen kuuluu muun muassa Kalachakra-jumalan rukoileminen.
– Länsimaissa tiibetinbuddhalaisia rituaaleja mainostetaan kulttuurina ja taiteena, mutta siihen kaikkeen liittyy henkimaailma.
Tiibetin buddhalaisuus edustaa buddhalaisuuden kolmatta pääsuuntausta, vajrayanaa (”timanttipolku”). Siinä valaistumiseen pyritään maagisten rituaalien avulla.
Intiassa 500-luvulla eKr. syntynyt alkuperäinen buddhalaisuus ei edellytä uskoa jumalolentoihin. Useimmat buddhalaiset kuuluvat kuitenkin suuntauksiin, joissa vähintään Buddhaa pidetään jumalankaltaisessa asemassa. Tyypillisesti maailman uskotaan myös olevan täynnä henkiä, joita pyritään lepyttämään tai karkottamaan erilaisin rituaalein.
Lue aiheesta lisää 17. elokuuta ilmestyvästä Ristin Voitto -lehdessä.
