Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Diakoniabarometri 2020: Väliaikaiseksi tarkoitetusta ruoka-avusta tullut pysyvä auttamisen muoto

 

Työttömien ja vähävaraisten ruokailu, Oulussa keskustan seurakuntatalolla 24.1.2018. Kuva: Kirkon kuvapankki / Sanna Krook

Diakoniabarometri 2020 kuvaa diakoniatyön arkea, jota määrittää toimintaympäristön jatkuva muutos. Barometri kertoo, miten diakoniatyöntekijät näkevät työnsä ja ammatillisen osaamisensa erityispiirteet.

Diakoniabarometri 2020 – Aina uuden edessä julkaistaan 21.9.2020. Barometrin kyselyaineisto on kerätty tammikuussa 2020 juuri ennen koronaepidemian aiheuttamia laajoja yhteiskunnallisia muutoksia.

”Diakoniatyössä toiminnan perusolemukseen kuuluu se, että jatkuvasti reagoidaan siihen, mitä toimintaympäristössä tapahtuu. Tässä tutkimuksessa on koottuna jonkin aikakauden lopputilanne – aineisto, johon voi myöhemmin verrata tietoja,” ohjausryhmän puheenjohtaja Tiina Ikonen Diakonia-ammattikorkeakoulusta (Diak) toteaa.

Karas-Sana neliöb. 18.-24.11.

Vuoden 2020 diakoniabarometrissa käsitellään diakoniatyön arjen kokonaiskuvan lisäksi diakonian ruoka-avun muutoksia, uskontolukutaidon merkitystä diakoniatyössä sekä diakoniatyön johtamista. Tutkijoina ja raportin laatijoina olivat Diakin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat Hanna AlavaAuli KelaAnni Nikkanen ja Pirjo Paloviita.

Yhteisöruokailu vai ehkäistä yksinäisyyttä

Diakoniatyössä kohdataan yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia. Työ näkyy esimerkiksi seurakuntien järjestämänä ruoka-apuna. Kun kyselyaineisto kerättiin, painopiste oli siirtynyt ruokakassien jakelusta yhteisöruokailuihin.

”Ruokakassit, vähävaraisten ruokailut ja taloudellinen auttaminen ovat juurtuneet seurakuntiin pysyviksi auttamisen muodoiksi, vaikka ne suunniteltiin väliaikaiseksi 1990-luvun laman myötä. Taloudellinen auttaminen kahmaisee ison osan diakoniatyöntekijöiden työajasta,” ruoka-avun muutosta tutkinut Paloviita kertoo.

Kritiikki ruoka-apua kohtaan haastaa kirkkoa myös miettimään, pitääkö se toiminnallaan yllä tilannetta, jossa köyhän on pakko turvautua ruoka-apuun. Toisaalta yksinäisyys on suuri ongelma, ja lähes kaikki diakoniatyöntekijät (94 %) olivat sitä mieltä, että yhteisöruokailuilla voidaan ehkäistä yksinäisyyttä. Puolet vastaajista ajattelivat, että ruokailut eivät voi täysin korvata jaettavaa ruoka-apua, vaan tarvitaan molempia. Kolme neljästä diakoniatyöntekijästä halusi leipäjonoista eroon. Ruoka-avun järjestämisessä olisi nykyistä enemmän mahdollisuuksia yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa.

Diakoniabarometri on kirkon diakoniatyöntekijöille suunnattu kyselytutkimus, jolla kartoitetaan diakoniatyöntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia ajankohtaisista ilmiöistä sekä seurakuntien diakoniatyöstä. Samalla tarkastellaan sitä, mikä diakoniatyössä on pysyvää ja mikä ajassa elävää. Nyt julkaistava yhdestoista diakoniabarometri toteutettiin Kirkkohallituksen Diakonian ja sielunhoidon yksikön, Kirkon tutkimuskeskuksen, Diakoniatyöntekijöiden liiton, Diakonian tutkimuksen seuran ja Diakin yhteistyönä.

Kirkon viestintä