Kirjoittanut
Kirkon diakoniassa on otettu käyttöön runsaasti sähköisiä työkaluja. Samanaikaisesti kohtaamiset niiden ihmisten kanssa, jotka eivät osaa käyttää sähköisiä palveluita, ovat lisääntyneet, todetaan juuri ilmestyneessä diakoniabarometrissa.
Sote-uudistuksen lähestyessä diakoniatyöntekijöillä on kasvava huoli sote-palveluiden saatavuudesta ja ihmisten avuntarpeesta muun muassa tukien hakemisessa, käy ilmi tuoreesta diakoniabarometrista.
Diakoniabarometri 2022 hahmottaa diakoniatyön muutoksia poikkeusaikana, jolloin seurakunnissa etsittiin ja kehitettiin uusia tapoja tavoittaa ja tukea ihmisiä. Barometri luotaa diakoniatyön tulevaisuutta vapaaehtoistoiminnan muodostuessa kiinteämmäksi osaksi yhteistä seurakuntatyötä ja hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa sote-palveluiden uudistuksessa.
Huono-osaisuus ja yksinäisyys näkyvät vahvasti diakoniatyön arjessa
Diakoniassa kohdataan paljon ylisukupolvista huono-osaisuutta. Vuoden 2022 barometrin vastaajista jopa 71 prosenttia kertoi kohtaavansa vähintään kerran kuukaudessa toisen tai kolmannen polven diakonian tai sosiaalitoimen asiakkaana olevan henkilön. Luku on hieman kasvanut vuoden 2020 barometrista, jolloin 66 prosenttia vastasi samoin. Huono-osaisuus myös kasautuu. Vuoden 2022 diakoniabarometrin vastaajista 78 prosenttia kertoi tapaavansa vähintään kerran kuussa henkilöitä, jotka sopivat vähintään viiteen eri asiakasryhmään. Vastaava luku vuonna 2020 oli 74 prosenttia. Diakoniatyössä kohdataan myös paljon eri-ikäisiä yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä.
Kun diakoniatyössä on otettu käyttöön yhä enemmän sähköisiä palveluja, on myös kohdattu enemmän asiakkaita, jotka näitä palveluja eivät osaa käyttää. Diakoniabarometrista 2022 käy ilmi, että diakoniatyöntekijöistä kolme neljästä (74 %) kertoi kohtaavansa vähintään kerran kuussa henkilöitä, jotka eivät osaa käyttää sähköisiä palveluita. Vuonna 2020 vastaava luku oli 68 prosenttia.
Diakoniatyön luonne muuttunut
Korona-aika ja sen jatkuvasti muuttuneet rajoitukset ovat kuormittaneet niin diakonian asiakkaita kuin diakoniatyöntekijöitäkin. Työmäärä on lisääntynyt ja samanaikaisesti on otettu uusia työmenetelmiä runsaasti käyttöön. Koronapandemian aikana uusia työtapoja kertoo ottaneensa käyttöön 99 prosenttia vastaajista, eli lähes jokainen. Monet vastaajista kertovat tehneensä etätöitä, ja puhelin on noussut ehkäpä tärkeimmäksi yhteydenpitovälineeksi asiakkaiden kanssa. Etätyö on koettu sekä hyväksi että työn kuormittavuutta lisääväksi. Yksi työn kuormitusta lisäävistä tekijöistä on vastaajien mukaan ollut se, että nyt raskaat työasiat ovat tulleet etätyön myötä kotiin.
Korona-aika on vaikuttanut myös diakoniatyöhön ja sen eri muotoihin. Vuoden 2020 diakoniabarometrin mukaan ryhmätoimintaa paljon tai melko paljon työssään toteutti 56 prosenttia vastaajista, kun nyt vastaava luku korona-ajalta oli vain 20 prosenttia vastaajista. Diakoniabarometrin 2022 mukaan diakoniatyössä korostuu aikaisempaa enemmän asiakkaiden taloudellinen auttaminen, ruoka-apu ja sielunhoitotyö.
Myös vapaaehtoisten ohjaukseen ja verkostoissa toimimiseen tarvitaan työntekijän aikaa, mutta työmäärän lisääntyminen ei ole näkynyt diakonian resursseissa.
Vapaaehtoistyötä tehtiin myös korona-aikana
Diakoniassa on korona-aikanakin tehty laaja-alaista yhteistyötä eri verkostoissa tavoitteena asiakkaiden hyvinvointi. Yhteistyön tarve ei näytä ainakaan vähenevän sote-uudistuksen myötä.
Noin 90 prosenttia diakoniabarometrin vastaajista kertoi diakonian avun piirissä sekä työelämän ulkopuolella olevien toimivan vähintään satunnaisesti vapaaehtoisina. Vapaaehtoistyötä tehtiin korona-aikanakin kulloinkin vallitsevien rajoitusten puitteissa. Vuoden 2022 Diakoniabarometrin tulosten mukaan korona-aika on kasvattanut sellaisen ruoka-avustamisen määrää, jossa vapaaehtoiset ovat olleet aktiivisina toimijoina diakonian apuna. Tämä lisää osallisuutta ja siten yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Sote-palvelujen saatavuus huolettaa
Diakoniabarometrissa kysyttiin diakoniatyöntekijöiden näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistuksesta. Diakoniatyöntekijät ovat huolissaan asiakkaidensa puolesta. Useampi kuin neljä viidestä vastaajasta arveli, että sote-uudistus tulee lisäämään asiakas- ja palveluohjauksen tarvetta. Vastaajien mielestä tämä tulee näkymään vahvasti hakemusten täyttämisen avun tarpeena. Useampi kuin joka toinen pitää todennäköisenä, että alueellisten palvelujen saatavuus vaikeutuu. On pelko, että tämäkin uudistus osuu erityisesti niihin, joiden asema on jo ennestään vaikea. Joka toinen kyselyyn vastanneista arvioi, että vaikka diakoniatyö on tärkeä yhteistyökumppani sote-toimijoille myös jatkossa, yhteistyö ei todennäköisesti suju vielä vuodesta 2023 eteenpäin.
*
Diakoniabarometri 2022 -kyselyyn vastasi 355 diakoniatyöntekijää, mikä on noin 27 prosenttia kaikista diakoniatyöntekijöistä. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä 27.1.–27.2.2022.
Diakoniabarometrin toteuttajat ovat Diakonian tutkimuksen seura, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diakoniatyöntekijöiden Liitto ja Kirkkohallitus. Barometri tarjoaa tietoa kirkon diakoniatyöstä täydentäen seurakuntien toimintatilastojen ja kirkon nelivuotiskertomusten antamaa kuvaa. Vuoden 2022 diakoniabarometritutkimus juhlistaa samalla 150 vuotta täyttävää suomalaista diakoniatyötä. Diakoniabarometri toteutetaan joka toinen vuosi. Diakoniatyön arkea ja diakoniatyöntekijöiden käsityksiä työstään on tutkittu säännöllisesti jo vuodesta 1999.
Kirkon viestintä
