Kirjoittanut
Kylväjä muutti pakolaistyöksi kutsutun työn diasporatyöksi. Uusi termi kuvaa työn todellisuutta paremmin.
Lähetysyhdistys Kylväjä muutti pakolaistyöksi kutsutun työn diasporatyöksi. Miksi käytettävä termi päätettiin muuttaa apulaislähetysjohtaja Hanna Lindberg?
– Emme rajaa työtämme vain pakolaisstatuksen saaneisiin ihmisiin, vaan kohtaamamme ihmiset on saanut tai pakottanut liikkeelle monenlaiset syyt. Lisäksi pakolaistyö ymmärretään usein humanitaarisena apuna. Humanitaarisen avun tarjoaminen kriisitilanteissa ja erityisesti näin valtavassa globaalissa pakolaiskriisissä edellyttää resursseja ja osaamista, joita löytyy siihen erikoistuneilta järjestöiltä. Kylväjä on lähetysjärjestö eikä avustusjärjestö.
Termin muutoksella halutaankin ilmaista selkeämmin, että Kylväjä kohtaa kokonaisvaltaisesti liikkeellä olevia ihmisiä.
– Olemme kertomassa evankeliumia niille, joita se ei ole aiemmin tavoittanut, sekä tukemassa keski-aasialaisten parissa syntynyttä hengellistä liikehdintää. Vastaamme resurssiemme mukaan myös ihmisten aineellisiin tarpeisiinsa, Lindberg toteaa.
Sanaa diaspora käytetäänkin kuvaamaan ihmisiä ja ihmisryhmiä, jotka ovat joutuneet muuttamaan alkuperäisiltä juuriltaan uudelle asuma-alueelle, uuteen maahan tai jopa uuteen maanosaan. Yleensä liikkeelle ei lähdetä huvikseen tai vapaaehtoisesti. Näiden liikkeellä olevien kansojen parissa tehtävän työn tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa. YK:n pakolaisjärjestön arvion mukaan maailmassa on nyt 100 miljoonaa liikkeelle pakotettua ihmistä.
Lue lisää:
Kreikkalainen pastori sparraa pakolaistyöhön
Ateenan ihme
Pakolaisuus riisuu statuksesta ja murentaa identiteettiä
Saksalaisseurakunnan jäsenille kielteisiä turvapaikkapäätöksiä
