Kirjoittanut
Kielen muuttuessa Raamatun sanoma ei muutu. Pipliaseura kääntää DigiMarkus-hankkeessaan evankeliumin digisukupolven kielelle. Huhtikuun alussa 2017 julkaistava sisältö on käyttäjälle maksuton.
Kun Uusi testamentti käännettiin ensimmäistä kertaa suomen kielelle vuonna 1548 ja koko Raamattu vuonna 1642, tekemisen ytimenä oli, että ihmiset voisivat lukea Raamattua omalla kielellään. Aivan sama tavoite on käynnistänyt Suomen Pipliaseurassa hankkeen, jossa Markuksen evankeliumi käännetään digimuotoon. Syntymässä on evankeliumikäännös digiajan ihmisille heidän omalla kielellään. Nykyään yhä useampi käyttää Raamatun lukemiseen mobiililaitetta.
Kieli muuttuu, ja on arvioitu, että Raamatun käännös vanhenee kielellisesti noin 30 vuodessa. Pipliaseurat tekevät työtä, jotta ihmiset voisivat löytää Raamatun sanoman itselleen sopivalla tavalla. DigiMarkus ei varsinaisesti korvaa aiempia käännöksiä vaan täydentää niitä ottamalla huomioon digiympäristön. Kyseessä on pilottihanke, jossa tiettävästi ensimmäistä kertaa käännetään raamatunteksti suoraan alkukielestä mobiililaitteille sopivaan muotoon. Uutta evankeliumikäännöstä ei paineta lainkaan perinteiseksi paperiversioksi.
Yhä suurempi osa tiedonkulusta on siirtynyt sähköiseen muotoon ja erilaisten verkkosovellusten yhteyteen. Digilaitteet antavat uudenlaisia mahdollisuuksia myös Raamatun tekstien lukemiseen, tutkiskeluun ja käyttöön. Digievankeliumissa se tarkoittaa esimerkiksi lisäaineiston tarjoamista, tausta-artikkeleita, sananselityksiä, hakutoimintoa ja tekstin jakamista muualle internettiin. Uudenlainen evankeliumikäännös voi olla käytännöllinen myös rippikouluopetuksessa.
Raamattu yhdistää kirkkokuntia
Raamatunkääntäminen on kristittyjen yhteinen tehtävä. DigiMarkus-hankkeen ohjausryhmässä on yliopiston asiantuntijajäsenten lisäksi edustajat myös kaikista kirkkokunnista – ev.lut. kirkon rinnalla työhön osallistuvat Katolinen kirkko Suomessa, Suomen ortodoksinen kirkko ja Suomen Vapaakristillinen Neuvosto. Ryhmässä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Varsinaista käännöstyötä on tehty ohjausryhmän hyväksymien periaatteiden mukaan ja ryhmän palautetta on kerätty useassa käännöstyön vaiheessa. Suomen Pipliaseuran viestintäjohtaja Terhi Huovari kokee kaikkien kirkkokuntien mukana olemisen ja yhteistyön erityisen positiivisena ja tärkeänä lähtökohtana.
– Ohjausryhmän jäsenet ovat kommentoineet käännöstä työn eri vaiheissa myös omista lähtökohdistaan ja perinteistään käsin. Lisäksi hankkeen aluksi käytiin läpi yleisiä käännöstyön periaatteita ja niitä tarkennettiin vastaamaan DigiMarkuksen tavoitteita, myös ajatellen digiympäristöä.
Yleensä Pipliaseuran työ keskittyy ulkomaille, jossa työtä tekevät paikalliset, kieltä äidinkielenään puhuvat kääntäjät. Pipliaseurojen kansainvälinen verkosto tukee työtä taloudellisesti, kouluttaa kääntäjiä sekä konsultoi ja arvioi työtä. Kun Raamatun käännös saadaan tehtyä, se johtaa usein vähemmistökansojen keskuudessa siihen, että saadaan myös kirjakieli ja lukutaitoa aletaan opettaa.
– Täällä oman kielemme parissa ei kovin usein ole raamatunkäännöshankkeita. Siksi onkin ollut erinomaisen mielenkiintoista päästä työskentelemään oman äidinkielen parissa, Huovari iloitsee.
Digitaalisen julkaisun tekeminen on hyvin pitkälle tiimityöskentelyä, ja käännöstyön asiantuntijoiden lisäksi on tarvittu myös muiden alojen asiantuntijoiden työtä hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Digitaalinen ympäristö tuo mahdollisuuksia ja haasteita
Nykyisellään Raamatun tai sen osan voi ladata digimuodossa noin tuhannella kielellä. Kaikki käännökset lienee siirretty painetusta muodosta lähes sellaisinaan digitaaliseen jakeluun. Verkkoon kirjoitetussa tekstissä tulisi kuitenkin huomioida erilaisia asioita kuin perinteisten tekstien tuottamisessa. Myös kääntämisen ja käännöstekstin vastaanoton kannalta painettu muoto on erilainen kuin digitaalinen ympäristö. DigiMarkuksen tekninen alusta tulee Hollannista. Paikallisen Pipliaseuran laajan kehitystyön tuloksena syntynyttä alustaa kehitetään ja lokalisoidaan edelleen DigiMarkuksen tarpeisiin.
DigiMarkus-hankkeen erityisenä tavoitteena on ottaa huomioon erilaisten digitaalisten käyttöliittymien vaikutus kohdekieleen, sen lauserakenteisiin ja ilmaisutapaan. Projektin aikana luodaan mobiiliympäristössä toimivat käännöstyön periaatteet. Hanke voi auttaa myös ymmärtämään kielellisten viestien vaatimuksia muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä.
– Käännöstyössä on lähdetty liikkeelle alkukielestä, ja pyritty löytämään sellainen käännös, joka parhaalla mahdollisella tavalla välittää alkuperäisen merkityksen. Vaikka lopullista käännöstä ei ole suunnattu millekään tietylle ikäryhmälle, on käännöstyötä tehtäessä lähdetty tavoittelemaan noin 20-vuotiaan lukijan kielitajua. Tämän taustana on käytetty aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja kuultu yliopiston eri alojen asiantuntijoita. Lisäksi käännösversioita on testattu eri ikäryhmille, ja siten arvioitu tekstin ymmärrettävyyttä, Huovari kertoo.
DigiMarkuksen käännöstyöryhmää vetää ja käännöstyöstä vastaa Suomen Pipliaseuran käännöstyön asiantuntija Seppo Sipilä.
DigiMarkus on käyttäjälle maksuton
DigiMarkuksen rahoittaa ev.lut. kirkon Kirkkohallitus, ja se on osa Reformaation merkkivuoden hankkeita. Huhtikuun alussa, Agricola-viikolla osoitteessa www.digimarkus.fi julkaistava sisältö on käyttäjälle maksutonta.
Huovari lisää, että samalla julkaistaan myös Agricolan Uusi testamentti, jonka professori Kaisa Häkkinen on toimittanut nykykielellä luettavaan muotoon. Samassa paketissa on siis tarjolla kaikkein vanhin ja kaikkein uusin suomenkielinen evankeliumikäännös. Näitä on mahdollista lukea rinnakkain ja vertailla niitä keskenään. Digijulkaisu sisältää lisäksi Raamatut 92 ja 33/38 sekä runsaasti lisämateriaalia.
