Kirjoittanut
Uudet Jeesus-romaanit kääntävät evankeliumin kertomukset päälaelleen. Juudas kuvataan sankariksi ja Jeesus on eksyksissä.
Aiheesta tulevana perjantaina väittelevä Timo Eskola selittää, mistä tämä johtuu ja mitä se kertoo kulttuuristamme.
– Kirjailijan on helppo ottaa kantaa omaan kristilliseen perinteeseensä kirjoittamalla juuri Jeesuksesta. Jeesus kiinnostaa aina, Eskola toteaa.
– En usko, että nykykirjailijoilla on historiallista mielenkiintoa. Se ei kuulu heidän ajatteluun. Näitä romaaneja hallitsee kirjailijan oma mielikuvitus. Ne ovat fiktiivisiä siinä mielessä, että kirjailija ei ole vastuussa mistään, vaan vastuu on lukijalla, Timo Eskola kommentoi.
Saattavatko lukijat kuitenkin ajatella, että kirjailija esittää romaanissaan vaihtoehtoista teoriaa sille, millainen Jeesus oikeasti oli?
– Ei kukaan voi ajatella, että Jeesus vastusti Mooseksen lakia ja Jumalaa, tai että Juudas olisi ollut hyvä sälli ja Jeesus se paha.
– Aikaisemmin Jeesuksen sanomasta etsittiin jokin myönteinen piirre, jonka varaan uusi tulkinta rakennettiin. Jeesuksesta tuli ensin korkean moraalin julistaja ja vähän myöhemmin suuren yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden esikuva, Timo Eskola sanoo.
Eskolan tutkimissa uudemmissa romaaneissa Uuden testamentin kertomus käännetään täysin ympäri.
– Yhtäällä palautetaan Juudaksen maine, ja toisaalla Magdalan Mariasta tehdään päähenkilö. Jeesus ei ole enää Uuden testamentin kaltainen sankari, vaan jonkin sortin antisankari, joka jää jalkoihin.
”Nietche on palannut”
Timo Eskola selittää kirjallisuuden muutosta saksalaisen filosofin Friedrich Nietzschen (1844-1900) palaamisella kirjallisuuteen.
Nietzsche oli ankara uskontokriitikko, jonka kuuluisan lausahduksen mukaan Jumala on kuollut. Nietzschen mielestä länsimainen ihminen ei tarvitse Jumalaa. Raamatun moraalia Nietzsche arvosteli orjamoraaliksi. Ajatusta Jeesuksen sovitusuhrista Nietzche piti raakana verellä mässäilynä.
– Tutkimistani romaaneista löytyi kaikki tällaisen ajattelun piirteet sovitusopin hylkäämisestä aina suoranaiseen Jumalan kuoleman ideologiaan. Väitän, että länsimainen kulttuuri-ilmapiirimme on imenyt hyvin vahvasti nietzscheläisen uskontokäsityksen, Timo Eskola sanoo.
Hän arvioi, että nietzscheläisen ajattelun voimistuminen on hengellisesti iso haaste, johon kirkkojen tulisi reagoida.
Timo Eskolan yleisen kielitieteen alaan kuuluva väitöskirja Julkeita jumalia ja holtittomia vapahtajia: Adaptaatio ja haltuunotto 1900-luvun Jeesus-romaaneissa tarkastetaan Helsingin yliopistossa 3. kesäkuuta. Eskola toimii Suomen Teologisen instituutin tutkijana.
Lue Timo Eskolan koko haastattelu tämän viikon Uusi Tie -lehdestä (nro. 22.)
