Kirjoittanut
Tasa-arvoiseen avioliittolakiin tähtäävästä kansalaisaloitteesta käytiin aamupäivällä eduskunnassa julkinen kuuleminen. Tilaisuuteen oli kutsuttu kansalaisaloitteen tekijöiden edustajia, joilta lakivaliokunnan jäsenet kyselivät perusteluja avioliittolain muuttamiselle.
Kristillisdemokraattien Peter Östman totesi, että monet ovat katsoneet tasa-arvoisen avioliittolain olevan ihmisoikeuskysymys, vaikka näin ei ole Euroopan ihmisoikeussopimuksen eikä ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) mukaan.
– Nykyinen avioliittolakimme on siis täysin ihmisoikeussopimuksen mukainen. Viittaaminen ihmisoikeuksiin ei päde. Tästä voidaan päätellä, ettei avioliiton rajaaminen miehen ja naisen väliseksi ole syrjivää, Östman sanoi.
Saara Järvelä kansalaisaloitteen vaikuttamistiimistä myönsi, että Euroopan ihmisoikeussopimusta tulkitaan tällä hetkellä niin, että valtioilla on asiassa harkinnanvapaus.
– Tällä hetkellä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, että tämä mahtuu vielä – korostan: vielä – valtioiden harkintamarginaalien rajaan. Mutta tämä asia saattaa muuttua. Voi hyvin olla, että kun yhteiskunta kehittyy, jossain vaiheessa katsotaan, että avioliiton pitää olla mahdollinen myös samaa sukupuolta oleville pareille.
Östman siteerasi kansalaisaloitetta, jossa todetaan, että yhdenvertaisuus lain edessä edellyttää, että lainsäädäntö soveltuu kaikkiin yhtäläisesti riippumatta esimerkiksi sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta ellei muulle ole riittäviä perusteluja.
– Näillä perusteluillahan riskinä on, että avioliitto saattaa avautua myös lukuisille muille ryhmille. Nyt esitetyllä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperusteella ajattelua voidaan viedä vieläkin pidemmälle ja kysyä, miksi avioliitto pitäisi kytkeä ylipäätään seksuaalisuuteen, Östman haastoi.
– Voi olla, että jossain vaiheessa yhteiskunta kehittyy siihen suuntaan, että esimerkiksi katsotaan, että usean ihmisen avioliitot pitäisi olla sallittuja. Mutta se tilanne ei ole vielä käsillä. Eikä tämä aloite missään tapauksessa tarkoita sitä, että tultaisiin koskaan siihen tilanteeseen. Mutta mistä sitä tietää, millainen tämä yhteiskunta on sadan tai kahdensadan vuoden päästä. Asiat muuttuvat, yhteiskunta muuttuu ja laintulkinta muuttuu, Saara Järvelä vastasi.
Lue myös edellinen eduskunnan keskustelu avioliittolaista.
