Eduskunta hyväksyi translain melko selvällä enemmistöllä. Lakiin sisällytettiin lausuma, jossa lain ulottamista alaikäisiin myös selvitetään.
Eduskunta hyväksyi eilen niin kutsutun translain (laki supuolen vahvistamisesta) äänin 113–69. Samalla hyväksyttiin lausuma, jossa lain ulottaminen alaikäisiin aletaan valmistella. Vasemmistoliitto, SDP, vihreät ja RKP äänestivät lain puolesta. KD, Perussuomalaiset, Liike nyt ja Valta kuuluu kansalle äänestivät lakia vastaan. Keskustan ja kokoomuksen kansanedustajien äänet jakautuivat.
Lain myötä täysi-ikäinen henkilö voi omalla ilmoituksellaan vaihtaa sukupuolimerkintänsä väestörekisteriin esittämällä selvityksen siitä, että hän kokee kuuluvansa toiseen sukupuoleen. Sukupuolimerkintäänsä voi vaihtaa korkeintaan kerran vuodessa, eikä sukupuolimerkinnän muuttamiseen vaadita enää lisääntymiskyvyttömyyttä.
Translaista iloitaan ja surraan
Translain uudistamista perusteltiin ihmisoikeuksilla: sukupuolen katsotaan kuuluvan ihmisen itsemääräämisoikeuden piiriin, ja lisääntymiskyvyttömyysvaatimusta pidetään ihmisoikeuksien vastaisena. Julkisuudessa lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta on käytetty myös nimitystä pakkosterilisaatio, vaikka Suomessa ei ole tiettävästi sterilisoitu ketään transsukupuolisuuden perusteella. Sen sijaan useimmat transhoidot johtavat lisääntymiskyvyttömyyteen.
Translakia on kritisoitu puutteellisesta valmistelusta. Kriitikoiden mukaan laissa ei ole riittävällä vakavuudella otettu huomioon väärinkäytösten mahdollisuutta – siis sitä, miten estetään sukupuolen vaihtaminen vilpillisesti hyötymis- tai rikostarkoituksessa. Lisäksi lain ulottamista alaikäisiin myöhemmin tulevaisuudessa pidetään huolestuttavana. Muun muassa nuoruusiän sukupuoliahdistusta hoitava professori Riittakerttu Kaltiala kirjoittaa lausunnossaan, että ”nuoruusikäisten identiteettikehityksen keskeneräisyyden vuoksi ikärajan alentamista ei tule harkita”.
***
Haluatko lukea lisää translaista ja sen seurauksista? Lue laaja artikkeli Uuden Tien verkkolehdestä.