Hyvät: Vuoden Kristillinen kirja 2024 on Pirjo Kotamäen säeromaani Paavo Ruotsalaisesta – ”Kun kannen avaa, niin sisältö pääsee yllättämään”

Eduskunta keskusteli avioliitosta ja tasa-arvosta

 

Suuri osa kansanedustajista loisti poissaolollaan lähetekeskustelusta. Kuva Vuokko Vänskä

– Olemme käsittelemässä periaatteellisesti todella suurta asiaa: määrittelemässä sitä, mikä avioliitto jatkossa on, totesi Peter Östman (kd) 20. helmikuuta kansalaisaloitteen pohjalta käydyssä lähetekeskustelussa eduskunnassa. Hän ei kannata avioliiton ulottamista koskemaan samaa sukupuolta olevia pareja.
Nykyistä avioliittoa yhden miehen ja yhden naisen instituutiona perusteltiin muun muassa ihmiskunnan pitkällä historialla, arvoilla, biologialla, Raamatun sanalla sekä lapsen oikeudella isään ja äitiin. Kielteisenä seurauksena nähtiin myös uskonnon- ja sananvapauden kaventuminen. Perussuomalaisten Pentti Oinonen vetosi ”terveeseen järkeen” nykyisen avioliiton säilyttämiseksi.
Perustuslaki, tasa-arvo, ihmisarvo ja muiden Pohjoismaiden käytäntö olivat useimmin esille nousseet perustelut niiden kansanedustajien puheenvuoroissa, jotka kannattavat samaa sukupuolta olevien avioliittoa.

Viime vuoden joulukuussa eduskunnalle luovutetussa kansalaisaloitteessa vaaditaan samaa sukupuolta oleville pareille solmia avioliitto ja adoptoida lapsi. Kansalaisaloite keräsi runsaat 166 000 allekirjoitusta. Kansalaisadressin nykyisen avioliittolain säilyttämisen puolesta oli viime viikolla allekirjoittanut yli 40 000 henkilöä nettiosoitteessa adressit.com. Nimiä on kerätty myös paperiversiona.

Tasa-arvoinen avioliittolaki ei ole hallitusohjelmassa, siksi hallitus ei tule tekemään siitä esitystä. Eduskunta keskusteli asiasta kansalaisaloitteen pohjalta. Asia etenee lakivaliokuntaan ja arvioidaan, että asian käsittely jatkuu pitkälle kevääseen. Kaksi vuotta sitten 76 kansanedustajaa allekirjoitti lakialoitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista, mutta se ei saanut tarvittavaa kannatusta lakivaliokunnassa jotta se olisi edennyt eduskuntaan asti.

Wycliffe neliöb. 1.-31.10.

Sallitaanko toisenlainen mielipide?

Lakivaliokunnan jäsen Peter Östman totesi, että tällä hetkellä voimassa oleva lainmukainen rekisteröity parisuhde eroaa avioliitosta juridisesti vain kolmella tavalla. Niitä ovat avioliiton nimitys ja käsite sekä adoptio-oikeuden ja yhteisen sukunimen puuttuminen.
– Ehdotus on ristiriidassa sen biologisen tosiasian kanssa, että avioliitto on pohjimmiltaan instituutio, jonka tavoitteena on lisääntyminen, Östman sanoi.
– Vaikka kaikki avioliitot eivät johdakaan lapsen syntymään, torjun jyrkästi väitteen että myös homoseksuaaliset parit esimerkiksi keinohedelmöityksen kautta, voisivat lisääntyä. On selvä tosiasia, että samaa sukupuolta olevien suhteessa tarvitaan aina osalliseksi lisähenkilö, kolmas osapuoli, toisen sukupuolen edustaja, Östman sanoi.
Östman oli myös huolissaan siitä, miten perinteisen avioliiton kannattajia on mediassa tai muualla leimattu ääliöiksi ja tulkittu hyvinkin asialliset kannanotot lähestulkoon vihapuheeksi.
– Näin siitä huolimatta, että henkilöt ovat puolustaneet yhteiskunnan keskeistä ja pitkäaikaista instituutiota.

Aloitteen vastustajien mielipiteissä nousi esiin huoli myös siitä, miten lainmuutos tulisi vaikuttamaan kirkkoon ja niiden mielipiteen ja uskonnonvapauteen, jotka pitävät kiinni perinteisestä miehen ja naisen välisestä avioliittokäsityksestä. Östman arveli, että se nähtäisiin jatkossa epätasa-arvoisena, syrjivänä ja vastustettavana yhteiskunnallisena ilmiönä, eikä sen myönteisiä puolia enää olisi korrektia tuoda esille.

 

”Suomi ulos kaapista”

Stefan Wallin (r) oli sitä mieltä, että Suomen tulisi seurata trendiä ja muita Pohjoismaita, joissa samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat jo solmia avioliiton. Hänen mukaansa ”on aika, että Suomi tulee ulos kaapista”. Oras Tynkkynen (vihr.) vetosi siihen, että tasa-arvoinen avioliittolaki ulottuu jo alueelle, jossa asuu 700 miljoonaa ihmistä. Hän, kuten useat muutkin asian kannattajat, vetosivat sanomalla, että ”tasa-arvoinen avioliitto ei ole keneltäkään pois eikä maksa mitään”.

Ehdotuksen kannattajat vetosivat perustuslakiin. Aino-Kaisa Pekosen (vas) mukaan asiaa on katsottava ”lain näkökulmasta, toteutuvatko ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus”.
Kimmo Sasi (kok) totesi, ettei perustuslaki velvoita muuttamaan nykyistä avioliittolakia. Hän epäili tasa-arvoa muun muassa siksi, että ”vain nainen voi synnyttää”. Johannes Koskinen (sd) piti Sasin tulkintaa kapeana, ja totesi, että perustuslaki ei myöskään estä avioliittolain muuttamista. Koskisen mukaan ”yhteiskunnan kehittyessä on mentävä eteenpäin”.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini puolestaan totesi, että ensimmäinen ihmisoikeus on oikeus elämään.
– Olen arvokonservatiivinen mies häpeilemättä. Perussuomalaisten kanta on selvä. Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Tämä on hyväksytty vaaliohjelmassammekin. Minulle, kuten 1, 2 miljardille muulle, avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto ja sakramentti. Siitä pidän kiinni, Soini sanoi.