Kirjoittanut
Viruspandemian jatkuessa kristityt ovat alkaneet pohtia, mitä tästä olisi Raamatun valossa ajateltava. Kertooko Ilmestyskirja tai jokin muu raamatunkohta juuri tästä kriisistä?
Oikea vastaus on: ei kerro. Kuten ei ole kertonut mustasta surmasta eikä sarsistakaan, ei myöskään maailmansodista eikä tsunameista eikä Islannin tulivuoren purkauksista. Tai oikeastaan se on kertonut näistä kaikista. Sillä jokainen kriisi on Jumalan puhuttelua ihmiskunnalle, eikä yksikään niistä ole tullut Jumalan sallimatta. ”Ovathan kaikki kansat kuin pisara ammennusastiassa” ja ”minä yksin olen Herra, minä joka luon valon ja luon pimeyden ja tuotan yhtä lailla onnen ja onnettomuuden. Minä olen Herra. Kaiken tämän minä teen.” (Jes. 40:15; 45:7).
Ilmestyskirjaa on luettu aina ahdingon aikana ja silloin sitä on luettu oikein. Sen pääsanoma on, että kun tässä maailmassa ajat ovat vaikeat, Jumalalla on koko ajan homma hanskassa. Vaikka paha riehuu, se ei kuitenkaan tee mitään, mitä sen ei anneta tehdä. Jumalan sallimatta ei hiuskarvakaan putoa.
Mitä Raamatusta nyt pitäisi lukea? Sieltä löytyy paljon hyviä rohkaisun ja lohdutuksen sanoja. Voisit avata vaikka tällaiset kohdat: Ps. 91 ja Matt. 6:25-35. Jumala ei anna omilleen takeita, että virus ei kosketa heitä, mutta hän antaa takeet siitä, että vaikeimmassakin ahdingossa hän on kanssamme. Epidemia ei ole rangaistus kenenkään synneistä, mutta se on Jumalan kutsu kaikille kääntyä hänen puoleensa.
Olen ajatellut tässä yhteydessä luomiskertomusta. Alkuperäisellä tekstillä on kaksi kontekstia. Se on syntynyt maailmassa, jossa vallitsi sumerilainen monijumalainen kulttuuri. Se julisti epäajanmukaisesti yhtä ainoaa elävää Jumalaa. Tälle samalle on tilausta edelleen tänään maailman uskonnollisen sekamelskan keskellä. Sen lopullinen tekstimuoto lienee syntynyt pakkosiirtolaisuuden aikana. Tuolloin se ”löydettiin uudelleen”. Sen sanoma oli järisyttävä: vaikka Juudan kansa oli menettänyt kaiken ja joutunut historiansa kovimpaan kriisiin, sen Jumala oli kuitenkin koko maailman Luoja, kaikkivaltias ja hyvä. Pakkosiirtolaisuus kääntyikin lopulta suureksi siunaukseksi, sillä juuri tuona aikana alettiin koota Vanhan testamentin kirjoituksia. Jumala on erikoistunut kääntämään pahan hyväksi.
Profeetta Jeremia kirjoittaa pakkosirtolaisille, että näiden tulisi toimia sen kaupungin parhaaksi, jonne Jumala on heidät siirtänyt. Hän jatkaa: ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan, eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jer. 29:7, 11). Tämä muistuttaa meitä siitä, että meidän tulee toimia mahdollisimman viisaasti ja maltillisesti nykyisenä poikkeuksellisena aikana. On siis pestävä käsiä ja vältettävä lähikontakteja toisiin ihmisiin. Näin toimimme oman kaupunkimme ja maamme parhaaksi.
Mitä Jumala tällä puhuttelulla haluaa sanoa? En tiedä, mutta uskon, että hänellä on meille asiaa. Jos ihmiset vähänkin enemmän etsiytyvät rukoilemaan ja tarttumaan Raamattuun tai hengellisiin kirjoihin, jotain hyvää on jo tapahtunut. Saamme myös muistutuksen elämän katoavaisuudesta. Tämä aika puhuttelee myös sillä, kuinka koko ihmiskunta on täysin ennen kuulumattomalla tavalla samassa veneessä. Se kutsuu meitä kristittyjä palvelemaan ja rakastamaan muita.
