Kirjoittanut
Perussuomalaisten ehdokas Arto Luukkanen ja RKP:n Henrik Meinander ovat eri mieltä siitä, onko Euroopan unioni rikki vai ei. Luukkasen mielestä rahan suunta on Suomesta poispäin, kun taas Meinander sanoo, että Suomi hyötyy jäsenyydestä.
Euroopassa on sota, talous on taantunut mannerten välisessä kilpailussa ja ilmastonmuutos uhkaa. Mitä tälle kaikelle pitäisi tehdä, kysyy Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen kanavan toisessa eurovaalitentissä keskiviikkona 15.5.2024.
Kysymyksiin ovat vastaamassa Perussuomalaisten eurovaaliehdokas, entinen puoluesihteeri, teologi ja Venäjään perehtynyt historioitsija Arto Luukkanen sekä televisiostakin tuttu asiantuntija ja kommentaattori, historian professori, filosofian tohtori Henrik Meinander, joka on RKP:n eurovaaliehdokas.
Studiossa on kaksi historioitsijaa. Mikä sai heidät tässä maailmantilanteessa lähtemään eurovaaleihin?
Meinander mainitsee tärkeimmäksi motiiviksi sen, että hän haluaa varmistaa RKP:lle edelleen oman edustajan Euroopan parlamenttiin.
– Tiedotusvälineet ovat kysyneet, että kun historiantutkija lähtee mukaan politiikkaan, että eikö hän silloin ole puolueellinen. Mutta siinä täytyy pitää asiat erillään. Kaikilla ihmisillä on joku tietty poliittinen kanta, ja niin minullakin. Ja tämä on nyt minun puolueeni, RKP, tässä yhteydessä, Meinander perustelee.
”Ajattelin, että tämä on sellainen asia, että tarvitaan Venäjä-asiantuntemusta ja myös kriittistä ajattelua suhteessa EU:hun.”
Luukkanen nostaa syyksi mukaan lähtemiseen kotimaan tilanteen ja huolen Suomen kansallisesta tulevaisuudesta.
– Tilanne on aika jännä. Ollaan 16 vuotta eletty tilanteessa, jossa talous laskee koko ajan taaksepäin. Me ollaan väkilukuun suhteutettuna suurin EU: n nettomaksaja ja meidän vientituotteemme Brysseliin: se on riihikuiva raha. Meillä on tässä tämmöinen viiden miljoonan ihmisen joukko, tämä meidän lintukoto, ja kukaan muu kuin suomalaiset ja täällä asuvat ihmiset ei ajattele suomalaisten parasta, Luukkanen perustelee.
– Ajattelin, että tämä on sellainen asia, että tarvitaan Venäjä-asiantuntemusta ja myös kriittistä ajattelua suhteessa EU:hun. EU on rikki, se pitää korjata. Ja rahan suunta pitää tulla Brysselistä Suomeen, ei päinvastoin.
Meinander sanoo, että EU on pärjännyt hyvin kriiseistä toiseen. Läpi on käyty finanssikriisi sekä pakolaisaalto ja menossa on Ukrainan sota.
– Varsinkin Ukrainan sodan yhteydessä EU on näyttänyt sitkeytensä. Ei voi sanoa, että EU on näyttänyt voimansa, mutta sitkeytensä. Mielestäni on populismia väittää, että EU on rikki, Meinander vastaa Luukkaselle.
Perussuomalaisten EU-kanta muuttui
Tuoreissa kyselytutkimuksissa kansalaiset tuntuvat Kortelaisen mukaan suhtautuvan Euroopan unioniin suopeammin kuin pitkään aikaan. Hän kysyy Luukkaselta, voiko nykytilanteessa hakea poliittista kannatusta EU:ta vastustamalla?
– Meillähän EU-kanta muuttui. Edellinen ohjelma oli sellainen, jossa lähdettiin siitä, että sieltä pitää lähteä pois. Mutta tosiasia on se, että turvattomuuden kasvaessa ennen kaikkea Ukrainan sodan takia ihmiset ajattelevat, että on se hyvä kuitenkin, että meillä EU on. Ja meillä on myös sama juttu. Me lähdetään siitä, että kansalaisten enemmistö, niin kuin demokratiassa, jos he haluavat olla EU:ssa – hyvä – mutta me haluttaisiin saada se toimivaksi, Luukkanen vastaa.
Meinander on sitä mieltä, että nyt pitäisi keskittyä suuriin kysymyksiin ja ennen kaikkea siihen, että saadaan aikaiseksi enemmistöpäätöksiä suurissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä. Silloin saataisiin myös vaikea pakolaiskysymys hoidettua.
– Jos ajatellaan itsekkäästi Suomea, monella tavalla se helpottaisi meidän olemistamme. Ei se tarkoita sitä, että kun puhutaan EU:n edusta, että se olisi vastoin Suomen etua. Useimmissa asioissa EU:n etu on nimenomaan Suomen etu, Meinander sanoo.
EU-verotusoikeus saisi aikaan siirtomaasuhteen
RKP:n ehdokas Henrik Meinander on sitä mieltä, että jos Euroopassa halutaan saada aikaiseksi jotain suurta, silloin EU-parlamentille pitää antaa verotusoikeus. Se liittyy hänen mukaansa esimerkiksi maataloustukiin.
– EU:n budjetti on aivan mitätön. Kun on kysytty vaalikoneissa, pitäisikö maataloustukea vähentää, olen vastannut, että ei ollenkaan vaan pitää lisätä näitä muita tukia – ei lainoilla vaan verotuksella.
Arto Luukkanen on verotusoikeudesta vahvasti eri mieltä. Hän sanoo, ettei EU:n budjetti ole pieni, sillä esimerkiksi äskettäin kerätyssä kertaluontoisessa elvytysrahastossa on kymmenen tuhatta miljardia euroa.
– Ongelma verotuksessa on se, että kun EU ei ole luottamusorganisaatio, jossa nähtäisiin, että kaikki toimii, vaan siellä on paljon ongelmia rahankäytön suhteen, niin kansalaisilla ei ole luottamusta EU:hun, että se pystyy meidän rahojamme hoitamaan. Ja jos me annetaan päätösvalta EU:lle, että se rupeaa meitä verottamaan, niin silloin kuulkaa meidän suhteemme Brysseliin muodostuu vähän niin kuin siirtomaasuhteeksi, kuten aikoinaan britit riistivät Intiaa ja sieltä otettiin rahaa ja verotettiin ja saatiin tuloja.
– Sanoisin, että en siihen lähtisi. Se on semmoinen Babylon, että jos siihen me lähdemme, niin silloin ei siinä ole mitään rajaa, Luukkanen ennustaa.
”Tämähän olisi tapa, jolla saataisiin myös Etelä-Euroopan verotus toimimaan,”
Meinander muistuttaa, että ajatus EU-verosta ei olisi kymmeniä prosentteja, vaan siihen riittäisi erinomaisen hyvin yksi prosentti kirkollisveron tapaan. Silloin suomalaiset eivät olisi absoluuttisesti suurimpia maksajia vaan saksalaiset.
– Ennen kaikkea, kun väitetään että EU maksaa, niin tämähän olisi tapa, jolla saataisiin myös Etelä-Euroopan verotus toimimaan, koska tietenkin EU-kansalaiset olisivat sitten vaatimassa, että veronkiertoon löydetään ratkaisuja, Meinander laskee.
Suomalaisen mummon rahat menevät leopardihattu-juhliin
Radio Dein eurovaalitenteissä Kai Kortelainen kysyy ehdokkailta suhtautumista kehitysyhteistyöhön, jossa EU on euromääräisesti mitattuna suurin kumppani maailmassa. Pitäisikö EU:n kehitysyhteistyöbudjettia lisätä vai vähentää?
Henrik Meinander vetoaa Suomen taloudelliseen tilanteeseen, jonka takia hän pidä kovin suurta lisäystä tällä hetkellä mahdollisena.
– Pitää saada ensimmäiseksi oma talous kuntoon, ja sitähän nykyinen hallitus pyrkii tekemään. Ja se on se syy, miksi minä olen asettunut myös ehdokkaaksi, että olen puolustanut meidän puheenjohtajamme [Anna-Maja] Henrikssonin linjaa tässä.
– Mutta sitten pitkän päälle tietenkin pitää mielestäni kehittää tätä yhteistyötä, mutta sillä tavalla, että se aidosti kehittää niin sanottuja kehitysmaita. Niin kuin tiedämme, ja tämä on kyllä laajasti myös hyväksytty, niin rahat eivät aina mene oikeaan kohteeseen, Meinander tunnustaa.
”Pitää saada ensimmäiseksi oma talous kuntoon, ja sitähän nykyinen hallitus pyrkii tekemään.”
Viimeisestä Arto Luukkanen on täysin samaa mieltä.
– Siis se on aivan totta. Olin hallitusneuvotteluissa mukana, ja siinähän meidän kanta oli, että me oltaisiin haluttu tuntuvasti enemmän saada leikkauksia niihin kehitysyhteistyön rahoihin. Mutta sitten, kun neuvottelimme arvoisten kumppanien kanssa, niin sitten päädyttiin kompromissin siinä, Luukkanen kertoo.
– Lähtökohta on se, että rahat on oikeasti lopussa. Ja se, mitä Henrik sanoi tästä, että jos me laitetaan riihikuivaa rahaa, niin kuin me ollaan nyt EU:lle laitettu, niin se rohkaisee korruptioon. Ja sitten, jos me laitetaan näihin kehitysmaihin, niin minulla on semmoinen ikävä pelko, että ne menee jonkun Afrikan maan diktaattorille ja sen lähipiirille, joka sitten vuokraa suihkukoneen ja lentää Lontooseen vähän hurvittelemaan klubeille. Suomalaisen mummon maksama euro menee sitten leopardihattu-juhliin. Täytyy sanoa kaikella kunnioituksella tämmöistä juhlintaa kohtaan, niin koen, että se on moraalisesti väärin, Luukkanen toteaa.
Henrik Meinander muistuttaa, että tilanne ei ole niin mustavalkoinen, kuin Luukkanen antaa ymmärtää.
– Tietenkin on monta edistystä tapahtunut juuri sen vuoksi, että on ollut pitkäjänteistä apua kehitysmaayhteistyössä.
– Mutta tässä tilanteessa mielestäni pitää edelleen ajatella, mitkä ovat prioriteetit. Suomessa se on talous ja EU:ssa se on se, että päätöksentekoa pitää vahvistaa. Nämä ovat kaksi minun mielestäni tärkeintä asiaa, Meinander sanoo.
Miten ehdokkaat suhtautuvat EU:n demokratiaan, Ukrainan tukemiseen ja maahanmuuttoon? Kuuntele Arto Luukkasen ja Henrik Meinanderin eurovaalitentti Radio Deistä uusintana lauantaina 18.5. klo 11 tai kuuntele ja katso vaikka heti Dei Plus -palvelusta.
