Tarvitseeko pitkäaikaisessa lähetystyössä oleva työntekijä selkeää kotimaankautta nopeiden yhteyksien maailmassa? Vapaakirkon lähetys on pohtinut kysymystä.
Lähetys- ja kehitysyhteistyössä olevat työntekijät eivät ole enää jossakin kaukana ja tavoittamattomissa. Netti- ja kännykkäyhteydet toimivat lähes jokaisessa maailmankolkassa. Yhteydenpitoa voidaan harrastaa tarvittaessa vaikka päivittäin — aina näköpuheluyhteyttä myöten. Matkustaminen on yksinkertaista ja aikaisempaa halvempaa. Lyhytaikainen käynti kotimaassa työjakson kuluessa on haluttaessa mahdollista yhä useammalle.
– Jotkut lähettäjistä kyselevätkin: tarvitseeko työntekijöiden tulla enää pidemmille kotimaankausille Suomeen? Vapaakirkon lähetysjohtaja Nanna Rautiainen toteaa.
Hyödyllistä ja välttämätöntä
– Useimmat työntekijät kokevat, että heidän on hyvä välillä asua Suomessa, eikä vain vierailla täällä. Siten he säilyttävät vanhat juurensa ja yhteytensä niin kotimaahan kuin ystäviin ja seurakuntiin, Rautiainen sanoo.
– Meidän on Suomessa toisinaan vaikea ymmärtää, miten kuormittavaa työ kohdemaassa on. Työntekijän fyysisen, henkisen ja myös hengellisen jaksamisen kannalta on tärkeää saada välillä pidempi tauko. Arki kentällä on usein yksinäistä ja monissa maissa myös vaarallista.
Myös useimmat lähettäjistä pitävät kotimaankautta edelleen tärkeänä.
– Seurakunnat viestittävät, että pidempi kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus on puolin ja toisin hyödyllistä.
Kotimaan jakson rahoitus
Suurin osa vapaaseurakunnista on tukenut työntekijöitään myös kotimaankauden aikana.
– Mutta valitettavasti on myös niitä, jotka ajattelevat, että kotimaankaudella työntekijä saa itse huolehtia toimeentulostaan, Rautiainen pahoittelee.
On luonnollista, että osa Vapaakirkon työntekijöistä haluaa kotimaankaudella oman alansa töihin päivittämään tietojaan.
– Kaikille se ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista tai mahdollista. Kutsummeko heidät kotimaahan ja ohjaamme työttömyyskortistoon? Rautiainen kyselee.
Selkeä sopimus ja hyvä suunnittelu
Vapaakirkon lähetys on päätynyt siihen, että kotimaankausi on työntekijälle yhä tärkeä voimaantumisen ja yhteyden rakentamisen paikka.
– Koska käytettävät sanat luovat mielikuvia, otetaan myös käyttöön uusia termejä, jotka omalta osaltaan tukevat työntekijöitä kokonaisvaltaisesti ja sitouttavat seurakuntia, Rautiainen linjaa.
Kun Vapaakirkon lähetys tekee uusia pitkäaikaisia sopimuksia työntekijöiden ja seurakuntien kanssa, esitetään viiden vuoden työkautta. Se sisältäisi noin neljän vuoden ulkomaan jakson (aiemmin kenttäkausi) ja noin yhden vuoden kotimaan jakson (aiemmin kotimaankausi).
Ennen lähtöä on kuukauden varustautumisjakso (aiemmin lähtöloma) ja työkauden keskellä on viiden viikon kotimaan välijakso (aiemmin kenttäkauden kotimaanloma).
Ennen kotimaan jaksoa tai asettautumista kotimaahan on viiden viikon siirtymäjakso, jota kutsuttiin aiemmin paluulomaksi.
– Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty — pätee myös työntekijän kotimaan jaksoon. Sen tarkoitus onnistuu parhaiten, kun työntekijä yhdessä lähettäjiensä ja Vapaakirkon lähetystoimiston kanssa suunnittelee hyvissä ajoin jakson sisällön, johon mahtuu sekä ansaittua lomaa ja virkistäytymistä että työtä ja kohtaamisia lähettäjien kanssa, Rautiainen toteaa.
_ _ _
Ks. Vapaakirkon kansainvälinen työ
