Kirjoittanut
– En tunne tarvetta kaunistella kristinuskon historiaa, mutta pitää nähdä, mitä tapahtui ihmisen, lapsen, köyhän, sairaan, vammaisen ja naisen arvolle, kuvaa jouluun valmistautuva ex-meppi Eija-Riitta Korhola Jeesuksen syntymän merkitystä.
Radio Dein Herätys!-aamulähetys kysyi tänään torstaina kolmelta ”jouluviisaalta” vastauksia kysymykseen, mistä joulussa syvimmiltään on kysymys.
Entinen eurokansanedustaja, filosofian tohtori Eija-Riitta Korhola tunnustautuu jouluihmiseksi mutta kertoo lähestyvänsä juhlaa jouluherkistelyn sijaan mieluummin pysähtymisen ja ajatusleikkien kautta.
– Juhlimisessa on hirveän tärkeää, ettei keskitytä vaan hempeilyyn vaan siihen, mitä tästä joulun ajatuksesta seuraa. Jeesus muutti maailman. Jos filosofina pohdin Jumalan tuloa ihmiseksi, niin ei pidä erehtyä pitämään itsestäänselvyytenä sitä, millainen muutosagentti tämä mies, joka syntyi Palestiinaan, oli. Meidän pitää välillä kysyä, millainen maailma olisi, jos häntä ei olisi koskaan syntynyt.
Korhola ottaa esimerkiksi naisten asemassa tapahtuneen kehityksen.
– Naisesta tuli omistamisen kohteen sijasta yksilö, kumppani, rinnalla kulkija, esikuva ja työtoveri. Aivan kuten sairas ja vammainen saivat ihmisarvon palautuksen. Hän ei kärsinyt edellisen elämänsä tai esi-isiensä syntien takia. Jeesus sai kaikkea tällaista paljon aikaan. Hän on siis pysyvästi velkaannuttanut kaiken maailman humanistit.
”Juhlimisessa on hirveän tärkeää, ettei keskitytä vaan hempeilyyn vaan siihen, mitä tästä joulun ajatuksesta seuraa.”
Arkeologian tutkija, teologian tohtori Eero Junkkaala sanoo, että maantieteellinen paikka, joka sysäsi liikkeelle Korholan kuvaaman kehityskulun ”tiedetään varmuudella”.
– Paikka, jossa Jeesus syntyi, tiedetään hyvin tarkasti. Traditio Betlehemin syntymäkirkon puolesta on vahva eikä ole mitään vaihtoehtoisia traditioita, joten asiaa ei ole mitään syytä epäillä. Varhaiset kristityt tiesivät asian ja olivat kiinnostuneita paikoista, minkä takia sekä Jeesuksen syntymäpaikka että kuolinpaikka tiedetään.
Junkkaala tähdentää, että Jeesuksen äidin Marian tiedetään eläneen alkuseurakunnan keskellä Jeesuksen kuoleman jälkeen hyvin pitkään.
– Hän on todennäköisesti käynyt näyttämässä monelle, että tuossa se seimi on, tuohon minä hänet laitoin. Jeesuksen syntymäkirkon puolesta puhuva traditio on vakuuttava. Mainontoja siitä löytyy jo 100-luvun ja 200-luvun kirjoituksista. Pakanatkin osaavat neuvoa tien sille luolalle, jossa Jeesus syntyi.
Historiankirjat tietävät kertoa, että Rooman keisari Augustuksen kuoltua hänen kannattajansa ehdottivat, että maailma aloittaisi ajanlaskunsa keisari Augustuksen syntymästä.
– Se olisi ollut aika loogista, koska hän oli melkoinen tekijä maailman kartalla tuolloin, mutta maailma ei aloittanut. Me satumme tietämään, että maailma laskee ajanlaskun jostain muusta syntymästä, joka samoihin aikoihin tapahtui, Eero Junkkaala huomauttaa.
”Pakanatkin osaavat neuvoa tien sille luolalle, jossa Jeesus syntyi.”
Eksegetiikan professori Lauri Thurén sanoo Junkkaalan tavoin pohtineensa joulunvieton yhteydessä maailman ajanlaskun ajoitusta. Tutkimuksiin liittyy yksi Raamatun kirjojen joulukertomusten keskeisistä hahmoista, kuningas Herodes Suuri.
– Hänestä tiedetään, että hän kuoli vuonna 4 eKr. Jotkut uudet tutkijat ovat tosin uusissa teorioissaan päätyneet vuoteen 1. Jeesuksen on täytynyt syntyä vähän tätä ennen, koska Herodes oli vielä hengissä Jeesuksen syntyessä. Jos Jeesus kuoli vuonna 30 jKr., niin hän on ollut kuollessaan vähän yli kolmekymppinen.
Thurénin mukaan Jeeuksen syntymää kohtaavat Raamatun tekstit ovat täynnä henkilöitä ja historian tapahtumia, jotka ovat todennettavissa lukuisissa Raamatun ulkopuolisissa lähteissä kuten esimerkiksi syyrialaisissa, roomalaisissa ja juutalaisissa historiallisissa teksteissä.
Lauri Thurénin mukaan niistä saa myös selvän kuvan siitä, kuinka väkivaltaisessa maailmassa tuolloin elettiin. Samasta syystä joulurauhan julistuksesta on muodostunut hänelle joulun kohokohta.
”Bassorummun pamauksesta se joulu lähtee!”
– Ja joulurauhan julistuksessa erityisesti se, kun tulee Porilaisten marssin c-osa. Kun olin lapsi, olimme usein Turussa julistusta kuuntelemassa. Kun ne valtavat ja hätkähdyttävät tykinlaukausta muistuttavat bassorummun lyönnit c-osassa tulivat, tajusin, että nyt alkaa joulu. Sen jälkeen olen niitä joka joulu kuunnellut, ja pannut oikein ”subbarit” täysille. Bassorummun pamauksesta se joulu lähtee!
Arkeologian tutkija, teologian tohtori Eero Junkkaala, eksegetiikan professori Lauri Thurén ja entinen eurokansanedustaja, filosofian tohtori Eija-Riitta Korhola vastasivat kuuntelijoiden kysymyksiin suorassa aamulähetyksessä torstaina 19. joulukuuta. Kuuntele lähetys:
